Henna Kajavalta perusasiaa

politiikan tärkeitä teemoja

Kuukausi: huhtikuu 2020

Logged in: Loisivatko hikikomoreiksi vetäytyneet nuoret?

Katsoin Ylellä alkuvuodesta näytetyn, Sami Kieksin sarjan Logged in, joka kertoo viiden syrjäytyneen nuorukaisen elämistä: https://areena.yle.fi/1-50409258

Yhteistä kaikille on päivien täyttyminen nettipeleistä, sekä päihteiden käyttö. Eläytyminen syrjäytyneiden nuorten miesten arkeen ja ajatteluun on hyvin tärkeää, kun mietitään, miten yhteiskunta voisi tukea terveempään elämään siirtymistä ja yhteiskuntaan osallistumista. Sarja on herättänyt myös innostusta siitä, että päästään taas pitkästä aikaa käymään keskustelua perinteisellä talouspoliittisella oikeisto-vasemmisto -akselilla.

Logged in herättää tärkeitä ja kiinnostavia kysymyksiä, kuten: Loisivatko työttömät nuoret, jotka nostavat sosiaalitukia, mutta eivät etsi töitä? Ovatko hyvinvointiyhteiskunta tukineen ja toisaalta viihdeyhteiskunta lisääntyneine viihdemahdollisuuksineen laiskistaneet nuoria? Onko nuorten syrjäytyminen nykyään pahempilaatuista kuin ennen? Entä kuinka nuorten elämä ylipäänsä on muuttunut sitten oman nuoruuden – 80-90 -luvun? Sarja antaa evästystä näihin kysymyksiin.

Anne Leinonen Iltalehdestä vertaa sarjaa aiempaan vastaavaan aivan vuosituhannen alusta. Hänen näkemyksensä mukaan syrjäytyneiden nuorten tilanne on pahentunut. Edeltävässä sarjassa syrjäytyminen oli vielä ”pullantuoksuista” kaljoittelua ja paljolti terveellisessä ulkoilmassa hillumista nykyisen pimeään pelihuoneeseen jämähtämisen ja huumeiden käytön sijaan. Onneton työttömyys on lisäksi muuttunut työn välttelemiseksi.

Leinonen ei paheksu, mutta Iltalehden Mika Koskisella puolestaan on jo selvästi kova suhtautuminen: ”Suomi kannustaa nuoriaan lorvailuun ja Kela kuittaa.” Koskisen mukaan täytyisi alkaa jo korostamaan sitä, että suomalaisilla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia.

Voidaanko päätyä järkevästi siihen päätelmään, että nuori loisii, jos hän istuu ilottomana ja huonokuntoisena pimeässä kaatopaikkahuoneessaan, joka on täynnä päihdesälää? Depressio ohitti uutisten mukaan vastikään sydän- ja verisuonisairaudet Suomen yleisimpänä syynä joutua sairaseläkkeelle. Mistä Koskinen tietää, ettei nettipelaaminen ole näille syrjäytyneille nuorille kuitenkin se oljenkorsi, jota ilman osa saattaisi jo maata haudassa tai ainakin jäädä sängynpohjalle kokonaan, kuten vaikeassa depressiossa usein käy?

Vaikka joku nuorista välillä väittää olevansa ihan tyytyväinen tilanteeseensa ja osaa siitä vähän vitsaillakin, niin eihän esimerkiksi anorektikkokaan ymmärrä tilannettaan. Se näennäinen tyytyväisyys on selviytymiskeino – aivan, kuten jatkuva hymyileminen on sitä Afrikan AIDS- sairaaloissa.

Kaikilla nuorukaisilla on taustalla kasautuneet, jälkensä jättäneet vastoinkäymiset. Ylen Kulttuuriykkösessä analysoitiin sarjaa ja mietittiin, että mistäköhän johtuu, että samoissa perheissä, huonoissa olosuhteissa kasvaneista lapsista toiset selviävät hyvin ja toiset huonosti. No tietenkin lapset ovat geneettisesti erilaisia, eli toiset ovat esimerkiksi herkempiä ja toisaalta jollakin voi kuitenkin olla niitä pieniä voimaannuttaneita kokemuksia ympäristössään.

Yhteiskunnan ja toisaalta yksilön omaa vastuuta asiassa mietittäessä on huomioitava myös se, kuinka evolutiivisesti ihmislajille epäsopivaan elämisen struktuuriin maaseutuyhteisöllisyydestä reväisty ihminen on heitetty. Kehitysmaissa ihmistä tukevat vielä oma yhteisö turvaverkkoineen ja suurissa kriiseissä, kuten kuolemantapauksissa apuna ovat lisäksi perinteiset rituaalit.

Entä miten nuorukaiset saadaan integroitua yhteiskuntaan? Kulttuuriykkösessä tuotiin esille, että töihin pakottamisesta on tutkimusten valossa huonoja kokemuksia. Tämä on järkeenkäypää. Hyvää ei synny pakottamalla. Kuitenkin intensiivistä aktivointia tarvitaan ja kukapa ei sitä tuntisi omanlaisenaan välittämisenä. Siinä yhteiskunta kysyy samalla, että mitä kuuluu ja näyttäytyy sellaisena, että pitää nuoria tärkeinä. Usein myös depressiota sairastava ihminen kokee painostuksen ja sitä seuraavan liikkeelle pääsyn lopulta myönteisenä, jos hän tuntee sen tapahtuneen hänen oman hyvinvointinsa vuoksi.

Mutta ovathan syrjäytyneet nuoret kuitenkin melkoinen taloudellinen rasite? Toimeentulotuen pitkäaikaiskäytön mainitaan tosiaan Kulttuuriykkösessäkin lisääntyneen ja kovasti pidetään arvoituksena, että mistä tämä saattaa kertoa. No tässä lopuksi voidaankin unohtaa nuoret jo kokonaan ja ehditään vielä ympätä tähänkin juttuun vihervasemmiston lempilapsi – maahanmuuttokysymys. Jatkuvasti lisääntyneen maahanmuuton myötä esimerkiksi Espoossa jo lähes 40 % toimeentulotuesta maksetaan ulkomaalaistaustaisille. Syrjäytyneiden nuorten kerrottiin Kulttuuriykkösessä vieläpä yleensä lopulta integroituvan yhteiskuntaan toisin, kuin vaikeiden maahanmuuttajaryhmien.

Lapsille hymyilemme yleensä luonnostaan, jotta he imisivät myönteisiä kokemuksia ympäristöstään. Tehdään samoin myös nuorten kohdalla, jotka ovat hekin vielä kiivaassa kehitysvaiheessa ja koska vähintään maailman suurten ongelmien alla heillä on entistä vaikeampaa. Siitä kertoo selvästi jo romahtanut syntyvyyskin. Sekin on varmasti mahdollista saada kuitenkin paljon paremmaksi, jos vain tahtoa riittää.

Eläinrääkkäyksestä koronaepidemia ja antibioottiresistenssiä

 

Kuva: Mieluummin apina kaverina kuin paahdettuna. Villit makakit Sumatralla.

Korona lähti liikkeelle eläinten törkeästä kohtelusta Kiinassa. Eläinten kaltoinkohtelu on keskeinen yhteiskunnallinen ongelma globaalisti paitsi itseisarvoisesti, myös esimerkiksi antibioottiresistenssin kehittymisen vuoksi. Korona ei ole ainoa virus, joka on lähtenyt liikkeelle Aasiasta ja on huonosti kohdelluista eläimistä peräisin. Muistamme esimerkiksi SARSin ja sikainfluenssan. Paraikaa tuhojaan tekevä koronavirus on peräisin kiinalaisten ruoakseen paahtamista hevosenkenkälepakoista ja SARS:in saimme samaten Kiinasta lepakoiden kautta sivettikissoista.

Toisaalta antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä tehomaataloudessa on pelätty jo pitkään. Kun eläimiä pidetään tiheässä ja ankeissa oloissa, niiden immuunipuolustus on alhaalla ja taudit leviävät tehokkaasti. Tämän vuoksi eläimiä lääkitään monissa maissa antibiooteilla jatkuvasti, jolloin syntyy helposti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Tietyillä antibiooteilla saadaan eläin myös kasvamaan nopeammin vähäisemmällä rehumäärällä.

Eläinten tehokasvatuksen seurauksena antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet broilerinlihassa. Ennusteen mukaan vuonna 2050 maailmassa kuolee kymmenen miljoonaa ihmistä antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin, jos suuntaa ei saada käännettyä.

Globaaleilta pandemioilta eivät ole valitettavasti turvassa edes maapallon syrjäisimmissä kolkissa asuvat ihmiset. Koronaa on tavattu jo Amazonin alkuperäiskansojenkin keskuudessa. Näin virus uhkaa myös maapallon keuhkoja, sillä Amazonin intiaanit yrittävät puolustaa elinympäristöään, sademetsiä. Näinkö piiloaggressiivinen kiinalainen kulttuuri tuhoaa ehkä maailman arvokkaimmat, Amazonin alueen alkuperäiskansojen kulttuurit? Toivottavasti maailma ei näin köyhdy, kun Amazonin kansat on jo muutenkin ajettu armottomasti ahtaalle. Maailmaa uhkaavat itä- ja kaakkoisaasialaiset kulttuurit on saatava kuriin.

Kiina on onneksi vihdoin sulkenut villieläintorinsa ja Vietnamissakin on luonnosteilla lakimuutos, joka kieltäisi villieläinten myynnin ruoaksi. Villieläinten rääkkääminen jatkuu kuitenkin muualla Kaakkois-Aasiassa. Lisäksi netin kautta jatkuvaa toimintaa ja raatojen ovelta ovelle kauppaamista on vaikea kitkeä. Yksistään Kiinassa villieläinbisnes pyörii 15 miljardin liikevaihdolla ja miljoona ihmistä saa eläinten rääkkäämisestä elantonsa. Joka tapauksessa tätä myönteistä kehitystä pidetään eläinsuojelujärjestöjen merkittävänä voittona.

Raivostuttavinta koronakriisissä on se, että poliittiset päättäjät eivät ole varautuneet globaalien virusepidemioiden leviämiseen, vaikka kaiken aikaa on ollut tiedossa, että on vain ajan kysymys, milloin olemme tässä tai paljon pahemmassa tilanteessa. Silti ei ole ollut toimintasuunnitelmia tilanteeseen, eikä Kiinalta ole vaadittu määrätietoisesti toimia lepakkovirusten leviämisen torjumiseksi. Hongkongin infektiotautien tutkimuskeskuksen tieteellisessä julkaisussa vuodelta 2007 todetaan olevan vain ajan kysymys, milloin kiinalaisilta toreilta leviää lepakoiden välityksellä vaarallisia koronakantoja maailmalle: ”The presence of large reservoir of SARS-CoV -like viruses in horseshoe bats, together with the culture of eating exotic mammals in southern China, is a time-bomb.” (Artikkelista ”Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus as an Emerging and Reemerging Infection”).

Mitä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa puuhastellaan, jos siellä ei varauduta pandemioiden kaltaisiin kriiseihin laatimalla toimintamallit otettaviksi välittömästi käyttöön kriisin iskiessä? Sama koskee tietenkin myös Suomen kantokyvyn ylittävää turvapaikanhakua, sekä turvapaikkaa hakevien ihmismassojen käyttämistä hybridivaikuttamisen keinona ja poliittisena aseena.

Eduskunnassa lätistään ja nahistellaan tehottomasti ja suhteellisen pienistä asioista, jolloin todella suuret, koko Eurooppaa ja ihmiskuntaa uhkaavat asiat jäävät usein käsittelemättä ja valmistautumatta. Mikäli nytkin olisi ollut valmis toimintamalli maailmalla leviävän uuden ja vaarallisen viruksen varalle, oltaisiin voitu reagoida nopeammin ja taloudelliset tappiot olisivat muodostuneet pienemmiksi.

Tilanteen vakavuudesta huolimatta olisimme helposti olleet vielä paljon pahemmassa tilanteessa. Koronavirus COVID-19, jonka olemme saaneet riesaksemme muuntuu nimittäin onneksi 8-10 kertaa hitaammin kuin influenssavirus, joten rokotteen kehittäjillä on hyvät mahdollisuudet pysyä kehitystyössään ajantasalla muuntuvan viruksen ominaisuuksista. On myös onnekasta, että tämä koronavirus sattuu olemaan sen luonteinen – hypervirulentti – ettei siitä kehity helposti tappavampia muotoja.

Suomi on onneksi selvinnyt vähäisillä kuolonuhreilla, mutta virus on typistänyt elämäämme jopa epätodellisen tuntuiseksi. Taloudellisten vaikutusten realisoitumista voimme vain pelolla odotella. Ylen mukaan poikkeusolojen arvioidaan kestävän jopa puolitoista vuotta eli rokotteen tuloon saakka.

Yritetään kaikesta huolimatta pitää talouden pyörät pyörimässä ja hankitaan tarpeelliset ostokset suomalaisilta yrityksiltä!

(Julkaistu blogeissa alunperin 3.4.)

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén