Henna Kajavalta perusasiaa

politiikan tärkeitä teemoja

Monikulttuurisuuden edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

Kuva: Guardian graphic

Yle uutisoi, kuinka maapallon väestöräjähdystä käsitellään julkisuudessa ja kansainvälisesti hyvin vähän verrattuna ilmastonmuutokseen, vaikka molemmat ovat maapallon kohtalonkysymyksiä ja liittyvät kiinteästi toisiinsa:

https://yle.fi/uutiset/3-10825443?fbclid=IwAR0Q7_2cBc2nhDpm8AKnJEyQ_GwCXsI5K745JWgMwyn-RWyvr9Ic3KR1Z-M&utm_source=facebook-share&utm_medium=social  

Artikkelissa arvellaan jälleen rasismin pelon olevan syynä siihen, ettei maapallon kohtalonkysymystä uskalleta käsitellä sen vaatimalla painoarvolla. Afrikan väestöräjähdys ei ole lainkaan asialistalla edes kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.Tällainen suhtautuminen on pelkurimaista ja täysin vastuutonta. Ongelmien ratkaisun edellytys on tietenkin niiden käsittely.

Ylen artikkelin mukaan YK:n erilaisten väestöennusteiden mukaan keskimäärin väestön arvioidaan kasvavan seitsemästä 11 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Lähes kaikki kasvu tulee Afrikasta.

Merkittävä syy, miksei Afrikan väestöräjähdyksestä puhuta on ilmeisesti rasismin pelon ohella se, että ihmisoikeuksiin katsotaan kuuluvan myös vaikka kuinka holtittoman lisääntymisen – ja vaikka valtion eli muiden ihmisten elatuksen varassa. Ihmisen lisääntymisoikeudet vahvistettiin vuonna 1994 Kairon väestö- ja kehityskonferenssissa. Ilmeisesti Kiina ei ole sitten allekirjoittanut sopimusta, kun on harjoittanut tiukkaa yhden lapsen politiikkaa.

Tätäkin kansainvälistä ihmisoikeutta olisi tarkasteltava nyt muuttuneessa maailmantilanteessa uudelleen ja muutettava se tarkoituksenmukaiseksi – aivan, kuten tulee toimia pakolaissopimustenkin kohdalla.

Etenkin nyt, kun elämme historiallisen nopeaa lajien sukupuuttoaaltoa ihmisen vaikutuksesta, ihmislajin lemmikkeineen ja tuotantoeläimineen raivattua muut lajit on täysin moraalitonta vaatia ihmiselle oikeutta lisääntyä mielin määrin. Maapallon nisäkkäistä on nykyään 60 % tuotantoeläimiä, 36 % ihmisiä ja vain 4 % villieläimiä. Sitä paitsi ihminen säätelee usein varsin brutaalisti muiden eläinlajien lisääntymistä ja niiden omien poikasten hoitoa.

Olisikin toivottavaa, että nyt kun Kiina on aktiivinen bisnesmoottori Afrikassa, niin siltä liikenisi myös globaalia vastuuta – tai realistisemmin ajatellen omaa intressiä pyrkiä vaikuttamaan Afrikan maiden väestöpolitiikkaan. Kiinan yhden lapsen politiikassa oli järkyttäviä lieveilmiöitä, mutta jos Afrikassa päästäisiin edes kahden lapen politiikkaan, niin maapallo kiittäisi, eivätkä lieveilmiöt ehkä seuraisi niin voimakkaina ja niihin voitaisiin keksiä myös ratkaisuja.

Mutta millaista väestöpolitiikkaa harjoittaa nykyhallituksemme? Hallitusohjelman mukaan neljännestä ja viidennestä lapsesta aletaan maksaa korotettua lapsilisää! Ketkähän tästä pääasiassa hyötyvät? Lapsia paljon synnyttävät kehitysmaista tulevat naiset jäävät tämän seurauksena entistäkin mieluummin kotiin synnyttämään lisälapsia. Ainakin eräiden kasvatusasiantuntijoiden mukaan lapset eivät myöskään saa enää riittävästi henkilökohtaista huomiota vanhemmilta, jos perheessä on lapsia enemmän kuin kolme. Hallitusohjelmassa ei nurinkurisesti puhutaan mitään siitä, kuinka tuettaisiin perheiden perustamista nykytilanteessa, jossa yhä useampi jää kokonaan vaille perhettä ja usein tahattomasti.

Rinteen hallitukselle monikulttuurisuuden ja väestönvaihdoksen edistäminen onkin tärkeämpi tavoite kuin ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmastopäästöjen vähentämisessä sivuutetaan se oleellinen asia, että kun kehitysmaista otetaan tänne konservatiivisia, suurperheitä ja lihansyöntiä suosivia ihmisiä uudisasukkaiksi, niin tämä tukee ilmastopäästöjen kasvua. Lapsen saaminen Suomessa kuormittaa ilmastoa moninverroin enemmän kuin Afrikassa. Rikkaassa maassa lapsesta koituu vuodessa noin 58,6 tonnia hiilidioksidipäästöjä ja autosta vain 2,4 tonnia. Lisäksi kehitysmaiden kaksoiskansalaiset lentävät pitkiä ja ilmastolle haitallisimpia lentoja kotimaidensa ja Suomen välillä.

Jos keskityttäisiin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisen sijaan hyvinvoinnin, koulutuksen, yritystoiminnan ja omavaraisuuden kehittämiseen pakolaisleireillä, voitaisiin samalla panostaa pakolaisten ympäristökoulutukseen ja näin he veisivät ympäristöosaamisensa kotimaihinsa, kun jälleenrakennus alkaa.

(julkaistu alunperin 24.6.2019)

Metrot – Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

Ajattelin käydä katsastamassa Kontulan baarielämää. Läksin metrolla täältä Espoon Tapiolasta, joka on jäämässä yhä enemmän saarekkeeksi epäsuotuisan maahanmuuton runtelemalla pääkaupunkiseudulla. Ehdin metroon vasta hieman ennen yhtätoista illalla. Pian alkoi heti takanani olevalta penkiltä kuulua kovaäänistä, vieraskielistä melupuuroa huonolla äänentoistolla. Olin lähes varma ennen kuin käännyin katsomaan, kuka siellä huudattaa urheilutapahtumaa puhelimestaan ilman kuulokkeita, että kyseessä on eteläisen maanosan mies. Nimittäin usein metrossa on tuolta suunnalta miehiä, jotka häiritsevät muita. Yleensä kailottavat kovaa puhelimeensa jollain heimokielellään. En malta kovinkaan kauaa kuunnella tällaista itsekästä puhelimen huudattamista – etenkään jo muutoinkin mitä ilmeisimmin haittamaahanmuuttajalta. Käännyin melko tylysti sanomaan miehelle ensin suomeksi ja kun tämä sitä ei ymmärtänyt niin englanniksi, että laittaa puhelimesta äänen pois ja hankkii kuulokkeet. Homma sujui. Mies heilautti kättään poistuessaan metrosta mulle leveällä hymyllä, mutta mm. koska en tiennyt, oliko se vittuilumoikkaus, en moikannut takaisin.

Taisi olla Rautatientorin asemalla, kun metroon astui – ehkä Ir*kista tullut, jotenkin juuri sellaisen v-mäisen ahdistelijan näköinen mies. Tämä istuutui selin muhun käytävän toiselle puolelle, mutta kääntyi katsomaan mua useita kertoja. Luin kirjaa, enkä pystynyt keskittymään, kun näkökentässä miehen pää kääntyili kuin huomiota hakien ja mietin, että jatkaako tuota koko matkan. Ei jatkanut. Tuollaisessa ahdistelussa on se pahinta, ettei voi oikein reagoida mitenkään, kun katsepoliisinahan ei voi toimia.

Itäkeskuksen kohdalla laskin, että metrovaunussani oli 17 matkustajaa, joista 6 oli vaaleaihoisia. Noista kuudestakin varmasti osa oli ulkomaalaistaustaisia. Tilanne on jo nyt metroissa aivan kaamea, mutta mitä se on esim. 20 vuoden päästä, kun omat lapset ovat kunnolla aikuisia? Helsingin keskustan läheisillä asemilla tilanne voi näyttää esim. suvaitsevaistosta vielä vähän aidommin monikulttuuriselta, mutta Itä-Helsinkiin mentäessä länsimaiden pääkaupunkien keskustoille ominainen sivistyneempi monikulttuurisuus vaihtuu enemmän kehitysmaalaisuudeksi, jossa uudet, hienot sosiaalituilla hankitut lastenvaunut ja vaatteet tuntuvat päälleliimatuilta.

Voidaan vain kuvitella, miten saattaa hyvinkin käydä, kun Suomeen kerätään heikosti integroitunutta väestöä kehitysmaista, joiden syrjäytymisprosentti on suuri ja talous todella romahtaa. Sitten, kun työttömiltä tulokkailta lähtevät sosiaalituet. Luen islamista kertovaa kirjaa ja tässä kerrotaan, kuinka esimerkiksi Jordanian talousvaikeudet lietsoivat tyytymättömyyttä ja turhautuminen fundamentalismia. Jokin ihmisryhmä leimataan tällöin helposti syylliseksi, jos esimerkiksi koetusta tai kuvitellusta toisen väestöryhmän vihamielisyydestä on kertynyt kaunaa. Syntyy mellakoita ja äänestetään oman kulttuurin fundamentalisteja. Jordaniassa äänestettiin talouden romahdettua kovan linjan islamistit valtaan. Kirjassa todetaan myös, että asioiden alkaessa mennä huonosti Lähi-idässä naiset joutuvat kärsimään aina ensimmäisinä.

Kivuttuani metroportaat Kontulan asemalle ymmärsin, että tämähän oli se erityisen ruma metrokeskus lukuisine baareineen, johon olin joskus eksynyt ja josta en meinannut löytää yhtään kelvollista ruokapaikkaa tai kahvilaa. Joka puolella oli tummia miehiä ja heti alkuunsa joku nuorten indonesialaismiesten joukolta näyttävä ryhmä huuteli mulle helouta kuin olisin ollut jossain toisella puolella maapalloa itse turistina.

Katselin sen verran ympärilleni, että arvelin Paris -nimisen kuppilan olevan ainoa mahdollisuus, jos tuolla meinaisi jossain käydä, koska siellä näkyi sisällä jokunen meikäläinenkin istuskelija. Palasin kuitenkin metroasemalle ja kysyin nuorten porukalta, että mistä pääsee bussilla keskustaan. Kontulasta pääsee kuulema Malmille, josta on otettava juna keskustaan. Kysyin korkeintaan 18-vuotiailta suomalaisnuorilta, että onko Kontulassa joku hyvä baari. Nuoren naisen eno kuulema työskentelee Paris-baarissa ja se on tytön mukaan ainoa kelvollinen Kontulassa – yleissilmäykseni tulos sai tästä vahvistusta.

Päätin käydä vielä Mellunmäessä ja yrittää sieltä keskustaan jotain kautta. Mellunmäessä oli aika hiljaista, mutta ne harvat, joita ulkona näkyi olivat Afrikasta tai Lähi-idästä. Bussipysäkillä oli näiltä alueilta molemmilta edustus. Bussin tuloon oli vielä aikaa, joten katsastin läheisen baarin. Siellä oli lähinnä meikäläisiä harvalukuisina. Pian poke ilmestyi jostain ja tiukkasi multa papereita. Toisaalta ilahduttavaa, mutta ensireaktio oli, että ei hemmetti; nythän mua tytötellään!

Kun palasin pysäkille musta mies kysyi, minne olen menossa. Olin tylynä tästä, mutta asiallisena, enkä oikein tiennyt lopulta, että yrittikö mies tutustua vai aidosti auttaa neuvomisessa, että miten päästä sujuvimmin keskustaan. Todennäköisesti tässä yhdistyi molemmat pyrkimykset, mikä oli ihan ok.

Noustessani bussiin kohtasin heti shokeeraavan kehitysmaalaisen näyn. Sarvesta olevan miehen kasvot tuijottivat alkuasukasmaisesti suu auki ja isot hampaat olivat vinossa eri suuntiin, posket lommolla. Mies kääntyi useita kertoja taaksepäin katsomaan mua tyhjillä silmillään. Bussi oli lähes täynnä, mutta järkytyksekseni siellä istui vain kourallinen valkoisia.

Käveltyäni Kamppiin vanhempi, liikemieheltä näyttävä arabimies tuli kävelemään rinnalleni ja kysyi englanniksi, että miten ilta on sujunut. Kun en ilahtunut seurasta, hän ilmeisesti yritti pelastaa kasvonsa ja kysyi tietä rautatieasemalle. Neuvoin ja sen jälkeen kuulin navigaattorin opastavan miestä.

Elämme todella epätodellisen tuntuisia aikoja. Miten me saataisiin kansanedustajat kiertelemään kehitysmaalaisilla kyllästettyjä suomalaisia lähiöitä metrolla myöhään viikonloppuiltaisin, jotta nämä ymmärtäisivät, että missä todella mennään ja mihin nämä ovat Suomea viemässä?!

100 000 venäläismiestä “turvapaikanhakijoina” – ei rautaa rajalle?

Pääministeri Antti Rinne kohtasi Halla-ahon maanantaina käydyssä Kultaranta-keskustelussa, jonka teemana oli ”Suomi – eurooppalaisen turvallisuuden tekijä?”. Rinne kysyi Halla-aholta, että miten pysäytetään se ehkä alkuunsa 100-200 miljoonaa ihmistä, jotka lähtevät Afrikasta liikkeelle – “pistetäänkö rautaa rajalle?”

https://www.talouselama.fi/uutiset/antti-rinne-tivaa-halla-aholta-schengenista-pistetaanko-me-rautaa-rajalle/e74f5884-e998-4940-ba17-d20edcfd8b0a?ref=facebook%3A6b0b&fbclid=IwAR1yVCScxvleC8AbkDqy2ZuW7wILeyRWE_0dASqwH2AveX_LPMbPc7T8x_4

Valitettavasti pelkään pahoin, ettei Rinne, Ohisalo ja muu höttöhallitus uskaltaisi laittaa rautaa rajalle, vaikka Venäjä lähettäisi pakolaisiksi tekeytyneitä miehiä satatuhatta valtaamaan Suomea. Tämä tilanne on tosiaan monesti käynyt mielessä, että kuinka nykyinen holtiton turvapaikanhaku, jossa rajat ovat käytännössä menettäneet täysin merkityksensä mahdollistaa uudenlaisen, helpon ja rauhanomaisen tavan Venäjälle vallata Suomi. Tänne voidaan helposti salakuljettaa ja kätkeä aseita aseettomille venäläisille turvapaikanhakijoille, jotka on koulutettu sotilaalliseen tehtäväänsä. Onneksi on vielä jäljellä Sauli Niinistö, jonka sentään uskon pystyvän toimimaan tosipaikan tullen.

Toisaalta hillittömät ihmisvirrat Afrikasta on tietenkin pyrittävä pysäyttämään jo ennen kuin ne ovat liikkeelle lähteneetkään. Afrikkaan täytyy viestittää tehokkaasti mahdollisimman pian, että jos tänne lähtee tulemaan, niin huonosti käy. Ja tietenkin on saatettava maahanmuuttopolitiikka sellaiseksi, että varoitukset ovat uskottavia. En tässä tarkoita väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan kaikenlaisia muita keinoja, jotka tekevät tänne asettumisesta liian vaikeaa.

Myös fyysisten esteiden rakentaminen on keino muiden joukossa silloin kun ne arvioidaan tehokkaiksi. Näitähän on jo rakennettu monin paikoin Eurooppaa ja Espanjalle kuuluvassa Ceutassa rajaesteet ja tekninen valvonta ovat viimeisintä huutoa. Maamiinat tulisi tietenkin palauttaa myös Venäjää ajatellen. Näistä luopuminen on ollut varmasti Suomen typerimpiä poliittisia päätöksiä, kuten asiantuntijoiltakin on kuultu.

Mitä tehokkaammin ja aiemmin ihmisvirta eteläisestä maanosasta kyetään uskottavasti patoamaan, sitä vähemmän sieltä lähdetään. Puskaradion kautta sana leviää tehokkaasti ja ihmiset vielä värittävät nuotiotarinoissaan Afrikassa Eurooppaan lähdön uhkia.

Rinne ja Halla-aho olivat yksimielisiä siitä, että Afrikan maiden olosuhteita täytyy parantaa, jotta ihmiset eivät lähde liikkeelle. Olosuhteita ei kyetä kuitenkaan ainakaan riittävän nopealla aikataululla kohentamaan kovinkaan paljoa. Asiaa olisi tullut hoitaa tehokkaammin ja koordinoidummin jo vuosikymmeniä sitten, eikä harjoittaa kehitysyhteistyötä lähinnä omantunnon pesemiseksi ja mukavuussyistä.

On ollut erittäin järkyttävää lukea, kuinka nyt Rinne ja muu hallituksen poppoo aikoo myydä kansallisomaisuuttamme Afrikan auttamiseksi. Samalla ei ole kuulunut mitään aloitteellisuutta todella vaikuttavien keinojen painostamiseksi käyttöön EU:n laajuisesti. Esimerkiksi EU:n monet yritykset käyttävät Afrikan maiden heikkojen hallituksia hyväkseen neuvottelemalla niiden kanssa sopimuksia, joiden mukaan yritysten ei tarvitse maksaa veroja lainkaan Afrikan maille. Tästä on kertonut mm. eläköitynyt suurlähettiläs Matti Kääriäinen.

Kuinka moni suomalainen onkaan huolissaan, kuinka lastemme tulevaisuus tuhotaan? Sen lisäksi, että lastemme niskaan kasataan velkaa, syödään myös siemenperunoita.

Mysteerimiehet junassa

Kesälomalla on sentään hieman aikaa hoitaa sosiaalisia suhteita ja lähdin Tapanilaan moikkaamaan pitkästä aikaa kaveriani. Kuinkas ollakaan – junareissusta tuli monikulttuurinen. Eteeni istahti kaksi etiopialaismiestä, joiden lähtömaa osoittautui oikein arvatuksi ja käytävän toisella puolella istui Etiopian naapurimaasta peräytynyt nuorukainen. Toinen etiopialaismies joi Koffia ja minulla oli lyhyet shortsit, joten olin varma, että pian kuuluisi jokin rasittava kysymys, kuten ”Mitä kulu?” ja jossain vaiheessa myös kommentointia ulkonäöstäni. Näinhän tietenkin tapahtui hyvinkin pian.

Luontainen reaktio tällaiseen juopuneiden, kieltä osaamattomien tuttavuuden tekemiseen olisi ollut tylyys ja hiljaisuus, mutta ajattelin, että on myönteisempää hyödyntää tilaisuus tiedonhankinnan merkeissä. Kysyin heti alkuunsa kovalla äänellä hiljaisessa, mutta täydessä junanvaunussa, että mitä tekevät Suomessa – ovatko pakolaisia, töissä täällä, vaiko opiskelevat jotain. Opiskelevat kuulema suomen kieltä. Sanoin, että eivät varmasti ole saaneet oleskelulupaa vain sillä perusteella, että tulevat opiskelemaan tänne suomen kieltä. Miehet vain naureskelivat tähän. Kyselin asiaa vielä pari kertaa uudestaan ja joka kerralla yrittivät vakuuttaa, että suomea vain ovat tulleet tänne opiskelemaan. Miehet olivat selvästi yli kolmikymppisiä ja näyttivät nelikymppisiltä, joten tuskinpa olisivat voineet olla opiskelijoiksi tänne valittuja. Totesin tämän keskustelun lopuksi, että ahaa, olette siis laittomia maassaoleskelijoita.

Etiopialaismiehet osasivat erittäin heikosti sekä suomea, että englantia. Pleksit silmillä istuvalla juopottelijan kaverilla oli kuulema suomalainen naisystävä. Kiinnostuin, että mitä kieltä nämä mahtavat puhua kotona, kun kommunikointi ei tuntunut sujuvan juurikaan suomeksi, eikä englanniksi. Kuulema suomea puhuvat. Tämä oli kyllä erittäin hämmentävää, koska keskustelusta ei todella heikon kielitaidon vuoksi tullut juuri mitään. Ilmeisesti löytyy suomalaisnaisia, joille kelpaa kehitysmaasta ilmeisen laittomasti tullut mies, jonka kanssa ei ole mahdollista juurikaan edes keskustella. Toisaalta ei ollut kyse myöskään mistään lihaksikkaasta koripalloilijasta tai muusta vastaavasta, joten jäi kyllä todella mysteeriksi, että millä perusteella kukaan suomalaisnainen päätyisi noin radikaaliin valintaan.

Ajattelin kysellä tahdikkaasti myös Etiopian kuulumisia. Kun kysyin ”No mitäs Etiopiaan nykyään kuuluu – onko kuivuutta vielä pahasti?” Niin sain vastaukseksi, että ”Addis Abeba – you know Addis Abeba in Ethiopia?” Vastasin, että tottakai tiedän, että Addis Abeba on Etiopian pääkaupunki, mutta että onko Etiopiassa vielä tällä hetkellä nälänhätää? Etiopiassa on kuulema nyt kaikki hyvin. Siellä käy myös runsaasti turisteja. Tämä olikin erittäin myönteistä kuulla, vaikka kyllähän se seuraava kuivuuskausi on taas jossain vaiheessa erittäin valitettavasti edessä.

Käytävän toisella puolella istuva Etiopian naapurimaan kansalainen ei vaikuttanut olleenkaan pitävän naapurimaansa poikien ja minun välisestä jutustelusta ja poistui vihaisen näköisenä omalla asemallaan.

Jonkin ajan päästä tuli tietenkin vielä sitten se takuuvarma kommentti, jota en todellakaan olisi halunnut kuulla. Siitä tulee mieleen kamelien ostaja. Verestäväsilmäinen etiopialaismies alkoi analysoida kuin hänellä olisi kiinnostavaa ja ennenkuulumatonta kerrottavaa – käsillään elehtien – kuinka minulla on todella kauniit kasvot. No, kouluttamattomalle kehitysmaan miehelle on sentään jotain annettava anteeksi, joten armahdin vastaamatta mitään.

Tällaiset häiritsevät tilanteet kannattaa näin muuttaa myönteisiksi tiedonhankintatuokioiksi. Parhaassa tapauksessa keskustelukumppanit ymmärtävät, ettei Suomi olekaan niin vieraanvarainen ja hyvä maa asettua asumaan kuin miltä aluksi näyttää. Lisäksi ympäristö kuulee, millaista porukkaa Suomeen päästetään pyörimään ja suomalaiset maksavat.

Humanitaarinen maahanmuutto rapauttaa laadukkaan peruskoulumme

Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet jyrkästi. Opettajien ammattijärjestö OAJ arvioi tuoreessa uutisessa, että eräs syy tähän on se, että erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu viime vuosina rajusti. Lisäksi erityistä tukea on leikattu, vaikka sitä piti lisätä, jotta erityisluokkien oppilaat saisivat tukea riittävästi mukaan opiskellessaan tavallisissa luokissa. Tällainen politiikka on ainakin osasyyllinen siihen, että Suomen kouluissa on PISA-maista myös kolmanneksi heikoin työrauha. Työrauha on välillä niin heikko luokissa, että oppilaat todella säälittävät ja alkaa suututtaa tällainen lasten ihmisoikeuksien julma polkeminen. Afrikan maaseutukouluissakin tilanne on työrauhan osalta takuulla paljon parempi!

Suomen peruskoulun kurjistaminen johtuu leikkauspaineista ja vääristä valinnoista. Leikkaukset on kohdistettu korkeaan osaamiseen perustuvan hyvinvointivaltiomme perustaan. Toisaalta myös vastuuton humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka syö yhä lisääntyvissä määrin perusopetuksen resursseja. Olen saanut erityisopettajilta sellaista tietoa, että jo ennestään riittämättömiä erityisopetuksen resursseja on siirretty suomi toisena kielenä opetukseen.

Vastuuton maahanmuuttopolitiikka myös lisää erityisoppilaiden osuutta kouluissa. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on viisi kertaa useammin tarkkaavaisuushäiriö ADHD kuin kantasuomalaisilla oppilailla. Lisäksi vuoden valmistava opetus, jossa opetellaan etenkin kieltä on maahanmuuttajaoppilaille liian lyhyt ja tämä johtaa siihen, että monista tulee erityisoppilaita heikon kielitaidon vuoksi.

Tiedämme, että tietyistä kulttuureista tulevat oppilaat ovat tyypillisesti levottomampia kuin kantasuomalaiset oppilaat. Kantasuomalaisista ehkä 10 % häiriköi omien kokemusteni mukaan tunneilla, mutta haasteellisista kulttuureista tulevista ainakin puolet. Olen tulkinnut, että tuntien häiritseminen johtuu jälkimainituilla tyypillisesti siitä, että heillä on keskittymishäiriö. Toisaalta myös heikko itsetunto näkyy jatkuvana huomiohakuisuutena luokassa. Tahallinen, kiusaava häiritseminen sen sijaan tulee omien kokemusteni mukaan tyypillisesti kantasuomalaisten joukosta. Tällainen ei ole kuitenkaan kovin yleistä. Eräs vantaalainen, opettaja kertoi, että hänen luokassaan tilanne on jo niin paha, ettei opetussuunnitelman toteuttamisesta voida enää puhua, koska kaikki ponnistukset käytetään oppilaiden pitämiseen turvallisesti luokassa.

Suuri osa haasteellisistakin kulttuureista tulevista maahanmuuttajista ja etenkin tytöistä on tietenkin rauhallisia oppilaita. Esimerkiksi eräs kaakkoisaasialainen, jo alaluokilla tiukasti hunnutettu tyttö oli hiljainen luokan priimus, vaikka joutui käymään koraanikouluakin peruskoulun ohessa tahtonsa vastaisesti. Harrastuksia hänelle ei Suomeen muuton jälkeen oltu suotu, vaikka oli lahjakas.

Palataan kuitenkin häirikköoppilaisiin. Näissä pahinta on se, että he paitsi vievät luokasta työrauhan ja laskevat sitä myöten oppimistuloksia, niin kun työrauha on mennyttä joka tapauksessa, alkavat muutkin oppilaat helposti häiriköidä ja ryhmädynamiikka on pilalla. Tämä vaikuttaa koko luokan oppilaiden kehitykseen sekä oppijoina, että ihmisinä – kokonaisvaltaisesti.

Käytöshäiriöiset oppilaat tulisi laittaa ehdottomasti aina erityisluokille. Omana kouluaikanani olikin ”tarkkikset” tällaisia oppilaita varten. Toisaalta sellaisten oppilaiden, jotka pärjäävät tuen kanssa tavallisissa luokissa aiheuttamatta häiriötä täytyisi saada erityistä tukea mukaansa tavallisiin luokkiin. Näihin lasten erityistarpeisiin vastaamiseksi on oltava riittävät resurssit. Kyse on lasten ihmisoikeuksista.

Kirjoittaja on kiertänyt opettamassa kymmenissä peruskouluissa ja toimii opetuslautakunnan jäsenenä Espoossa.

Perussuomalaiset ei ole oikeistopuolue – professori Wass väärässä

(Julkaistu alunperin 22.4.2019 mm. Uudessa Suomessa)

Onko perussuomalaiset oikeistopuolue ja jopa “radikaali oikeistopuolue”, kuten professori Hanna Wass Talouselämässä (19.4.) väittää? Tällä kertaa jutussa oltiin unohdettu nimitellä perussuomalaisia “populistiseksi” puolueeksi, mutta perussuomalaisia yritetään marginalisoida “radikaalilla oikeistolaisuudella”. Kirjoituksessa ei esitetty kuitenkaan minkäänlaisia perusteluja väitteelle, mikä on häpeäksi professori Hanna Wassille, joka tällaista esittää. Vähintään professori Hanna Wassilta voi edellyttää, että hän on lukenut perussuomalaisten talouspoliittisen ohjelman, jos hän väittää perussuomalaisia radikaalisksi oikeistopuolueeksi. Toivottavasti tämä perusasia on kunnossa.

Katsotaanpa, kuinka “oikeistolaisia tai vasemmistolaisia” sitten perussuomalaiset todellisuudessa ovat puolueen talouspoliittisen ohjelman perusteella. Puheenjohtajahan ei päätä talouspoliittisesta linjasta kaiken lisäksi, mikä Wassinkin pitäisi tietää, kun hän viittaa, että puolue olisi muuttunut nimenomaan Halla-ahon johdossa oikeistolaiseksi.

Puolueohjelmassamme kerrotaan, että perussuomalaiset eivät kannata tasaveroja, jotka osuvat kaikista kovimmin pienituloisiin, eläkeläisiin sekä ympäryskunnissa ja haja-asutusalueilla asuviin. Edelleen puolueohjelmaamme on kirjoitettu, että “Palkasta pitää jäädä käteen ilman, että välttämättömät elinkustannukset vievät siitä kohtuuttoman suurta osaa ja vaurastumisen on oltava mahdollista normaalilla työnteolla. Yhteiskunnan sisäinen yhteenkuuluvaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeää turvallisuuden ja hyvinvoinnin perustaksi ja myös pitkänajan taloudellisen menestyksen perustekijä.”

Puolueohjelmastamme käy siis selväsanaisesti ilmi, että perussuomalaiset kannattavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vastustavat amerikkalaistyylistä hikipalkkayhteiskuntaa, jossa yhdellä työllä ei usein tule toimeen. Tällainen ajattelu sopii paremmin kokoomukseen, jossa halutaan houkutella Suomeen halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta muun muassa poistamalla työvoiman tarveharkinta kokonaan. Tätä samaa radikaalia ja kovaa oikeistolaisuutta on nykyään myös vihervasemmistossa. Perussuomalaisen arvopohjan mukaan sen sijaan suomalaista työvoimaa ei tule kilpailuttaa ulkomaisen halpatyövoiman kanssa. Jos työ ei houkuttele suomalaisia tarjotulla palkalla, sitä tulee nostaa, eikä hakea työvoimaa kehitysmaista. Mutta tietenkin, jos työntekijöitä ei saada joillekin aloille edes kilpailukykyisellä palkalla Suomesta tai EU:sta, eivätkä  nämä edellytä tulonsiirtoja palkan jatkeeksi, niin tervetuloa! Perussuomalaisten linjan mukaan jokaisen työssäkäyvän suomalaisen tulee saada palkkaa, josta riittää nautittavaksi asti välttämättömien menojen jälkeen. Toisaalta veroprogressiota halutaan “madaltaa” – taloustilanteen salliessa. Näin saataisiin keskituloisten ostovoimaa vahvistettua, sekä työn vastaanottaminen kannattavammaksi. Tämä tukisi työllisyyttä ja talouskasvua.

Perussuomalaiset korostavat suomalaisten yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä muiden puolueiden yhteiskuntaa sirpaloittavan monikulttuurisuuspolitiikan sijaan. Yhteenkuuluvuus ja yhtenäisyys nähdään tärkeänä osaltaan juuri siitä syystä, että varmistetaan tulevaisuudessa se, että jokaisesta huolehditaan – mikä on erityisen tärkeää heikoinosaisten kannalta. Luulisi, että jokainen, joka älyää katsoa perussuomalaisia naiskansanedustajia näkee näissä ennemmin hoivaajia kuin kovaa talouspolitiikkaa ajavia “radikaaleja oikeistolaisia”.

Talouspoliittisessa ohjelmassamme irtisanoudutaan sekä perinteisestä vasemmistosta, että oikeistosta kaikkein näpsäkimmin seuraavassa tekstinpätkässä: “Perussuomalaiset eroavat voimakkaasti sekä perinteisestä vasemmistosta että oikeistosta. Niitä erottava asia ei niinkään ole se, että tuhlataanko vai ei. Kumpikin taho on erittäin halukas tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin, esimerkiksi eurooppalaiseen integraatioon tai ennen kaikkea maahanmuuttoon. Ero on lähinnä siinä, halutaanko itse tuottaa toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla vai otetaanko väliin yksityinen sektori vetämään omat voittonsa välistä.”

Kuten edellä mainitussa viitataan, perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti valtion kustannuksella tapahtuvaan yksityisen voiton tavoitteluun toisin kuin kokoomus. Esimerkiksi tässä kohdin olemme vasemmiston kanssa samoilla järkilinjoilla. Edelleen ohjelmamme mukaan kriittiset yhteiskunnan toiminnot ja palvelut on pidettävä julkisen sektorin kontrollissa. Haluamme myös vasemmiston kanssa yhdessä rintamassa eroon turhista yritystuista ja veroparatiisit kuriin.

Ehkäpä perussuomalaisten radikaalius on sitten siinä, että talouspolitiikan ytimessä on oltava perussuomalaisten mukaan Suomen ja suomalaisten etu. Muut puolueet kun ovat täysin vastakkaisella linjalla ja ajavat mikä poliittis-taloudellisten etupiirien etuja ja mikä taas ideologisia päämääriä.

Perussuomalaisten talouspolitiikassa korostuu voimakkaasti myös kielteisyys ylivelkaantumista kohtaan. Puolueen puheenjohtajan, Halla-ahon toistuvasti sanomana “On elettävä suu säkkiä myöten.” Tämä on järkevää ohjelmamme mukaan jo senkin vuoksi, että velanhoitokuluihin uppoavat kustannukset ovat pois julkisten palveluiden rahoittamisesta.

Entä sitten työttömien kyykyttäminen, jota kokoomus ja keskusta ovat harjoittaneet? Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti kritisoineet aktiivimallia huonosti suunnitelluksi. Työttömille täytyy olla tarjolla mielekästä työtä, jolla he osoittavat aktiivisuutensa. Tässä kohdin perussuomalaiset ovat siten jälleen oikeiston ja vasemmiston välimaastossa, eivätkä radikaalia oikeistoa. Perustulolle taasen ei nähdä toteuttamismahdollisuuksia ainakaan nykyisellään holtittoman maahanmuuttopolitiikan yhä jatkuessa ja syödessä taloudellisia resurssejamme kumulatiivisesti ja peruuttamattomasti.

Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma on luettavissa täältä: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/PS_talouspoliittinen-ohjelma_2019_1.pdf

Vaaliteltalla: Irakilainen persu ja muita tositarinoita

(Julkaistu alunperin 8.4.2019 muilla sivustoilla.)

Vaaliteltoilla tapaa monenlaisia ihmisiä, mutta oikeastaan aina mukavia! Tarjosin vaalimainostani irakilaiselle, joka oli kuulema tullut Suomeen Saddamia pakoon – eli poliittisena pakolaisena – vuonna 2005. Hän oli ilahtunut esitteen tarjoamisesta ja sanoi äänestäneensä viime vaaleissa perussuomalaisia. Mies oli kuitenkin pettynyt puolueen hajoamisen ja siihen liittyvien asioiden vuoksi. Hän kertoi, että tuntee hyvin maalaisiaan ja on sitä mieltä, että nykyisin maahan pyrkivät ovat tulleet tyypillisesti hyväksikäyttämään Suomea. Hän kertoi esimerkkinä maanmiehestään, joka on saanut huijattua itselleen sairaseläkeläisen paperit. Mies on saanut kuulema jo kolme sähköpyörätuolia kunnalta, vaikka käy päivisin kuntosalilla bodaamassa täysin terveenä. Hän on ilmoittanut sähköpyörätuolit varastetuiksi, vaikka on myynyt ne. Samoin hän saa valesairaseläkeläisenä lääkkeitä, jotka myy kuulema rajan taakse. Tämä aito poliittinen pakolainen oli kerran vienyt kasan tuttunsa lääkkeitä Kelaan (vai apteekkiin) ja kysynyt, että miksi nämä antavat terveelle miehelle lääkkeitä. Tästä ei seurannut kuitenkaan yhtään mitään.

Eräs mies oli yksityisyrittäjä – hieroja. Hän kertoi, että hänen asiakkaissaan on ulkomaalaispoliisi. Tämän mukaan Suomen mediassa välitetään aivan toisenlaista kuvaa turvapaikanhakijoista kuin mikä on todellinen tilanne. Ulkomaalaispoliisin mukaan Suomeen tulee hakemaan turvapaikkaa paljon rikollisia, jotka pakenevat kotimaidensa rangaistuksia. Toinen merkittävä ryhmä ovat miehet, jotka pakenevat kotimaidensa asevelvollisuutta. Ja kuten on yleisessä tiedossa, nämä tyypit ketjuttavat turvapaikkahakemuksiaan, emmekä saa näitä palautettua – ainakaan Irakiin.

Sitten oli entinen Nokian työntekijä. Hän kertoi, millainen meininki Nokialla oli johtajien ylisuurine palkkoineen ja palkkioineen. Johtajat eivät olleet kiinnostuneita Nokian kehittämisestä, vaan vain omista optioistaan, joiden arvo kasvoi taannoin ilman yrityksen kehittämistäkin. Johtajia varten oli järjestetty työtehtäviä, joiden yksinomainen tarkoitus oli järjestää näille erilaista viihdettä, kuten golffausmatkoja. Työntekijät taas kilpailivat epäterveesti projektiensa rahoituksesta ja sitä jaettiin epäreiluin perustein, kuten arvata saattaa, kun johto on kiinnostunut vain rahan kahmimisesta itselleen.

Tämä entinen nokialainen kertoi myös joutuneensa aktiivimallin uhriksi. Hän oli jo lähellä eläkeikää, mutta aktiivimallin leikkuri uhkaa häntäkin. Työministeri on kuulema ohjeistanut, että jos ei sitä 18 tuntia runsaassa kahdessa kuukaudessa löydy töitä, niin silloin kannattaa tehdä tutun kanssa sopimus, jossa tekee tutulle jotakin näennäistä työtä, josta tuttu sitten maksaa näennäisen palkan. Näin mies olikin saanut ratkaistua ongelman ja Sipilä, sekä Orpo kiittävät, kun työttömyystilastot kaunistuvat. Vapaaehtoistyö miestä olisi kyllä kiinnostanut, koska silläkin tuon työntekovelvoitteen voi täyttää. Kuitenkin, kun mies oli tiedustellut työvoimatoimistosta, että minkälainen vapaaehtoistyö käy työntekovelvoitteen täyttämiseksi, eivät viranomaiset tienneet tuota itsekään.

Erittäin mielenkiintoinen maahanmuuttoasia, joka miestä suututti oli se, kuinka humanitaariset maahanmuuttajat saavat kotouttamisen nimissä ilmaisia liikuntapalveluja ja -varusteita. Mitä kaikkia etuisuuksia humanitaarisille muuttajille mahdetaankaan myöntää, joita suomalaisille vähäosaisille ja erityisesti syrjäytyneille nuorille ei myönnetä, vaikka tarvetta olisi?! Tällainen on törkeää kantaväestön rasismia, jota täytyy alkaa tutkia!

Taksimaailman väestönvaihdos ja harmaa talous

(Julkaistu alunperin 2.4.2019 muilla sivustoilla.)

Sain viestin taksiyrittäjältä, jonka kanssa jaamme lähettäjän mukaan pitkälti samat arvot. Taksiyrittäjä haluaa taksiuudistuksen seurauksena rehottavan harmaan talouden taksimaailmassa kuriin. Niin haluan minäkin.

Tässä nähdään taas monikulttuurisuuden rikkautta, kuinka kehitysmaista on tuotu Suomeen harmaata taloutta. Mikä oli taksiuudistuksen perimmäinen motiivi? Oliko se kehitysmaista tulleen väestön työllistäminen suomalaisten kustannuksella, eikä hintojen halpeneminen. Hintojen halpenemisen nimittäin maksavat lopulta veronmaksajat harmaan talouden menetettyjen verotulojen muodossa. Vai olivatko uudistuksesta vastaavat oikeasti niin laiskoja tai hölmöjä, etteivät huolehtineet taksitoiminnan verojen maksun kontrolloinnin ja hyvän laadun säilymisestä?

Halutaanko Suomelle haitallisen maahanmuuton näkymistä tilastoissa edes hieman loiventaa  väestönvaihdoksella taksikuskien ammattikunnassa? Nyt taksipalvelut ovat heikentyneet, hinnat halventuneet veronmaksajien kustannuksella ja suomalaisia työntekijöitä syrjäytetty ammattiautoilussa.

Taksamittarit takseissa on säädettävä jälleen mitä pikimmiten pakollisiksi. Niihin ohjelmoidaan kunkin kuskin kilometrihinnat. Suomeen ei kuulu tinkimiskulttuuri edes kirpputoreilla, vaan palveluntarjoajan on kohdeltava asiakkaita tasa-arvoisesti ja hintojen tulee olla kaikille samat. Kuskeilta on vaadittava suunnistuskoe siten, että heidän on osattava itsenäisesti navigaattorin avulla perille. Taksikuvut on vaadittava takaisin käyttöön ja ne on numeroitava ilman päällekkäisyyksiä asiakkaiden turvallisuuden ja taksien tunnistettavuuden vuoksi. Monet naiset eivät uskaltaudu enää yksin tällaisten villien taksien ja patriarkaalisista kulttuureista tulleiden kuskien kyytiin, kun uhkakuvien toteutumiseltakaan ei olla vältytty.

Tässä julkaisen luvalla viittaamani taksiautoilijan painavan viestin:

”Hyvää huomenta. Arvomaailmasi on hyvin lähellä minun ajatuksiani. Yhden kansanedustajan mahdollisuudet muutoksiin ovat kuitenkin puolueissa ja eduskunnassa hyvin rajalliset. Taksiyrittäjänä äänestin viimeksi vaaleissa perussuomalaisia, koska Soinin sanoin te vastustitte täydellistä taksimarkkinan vapauttamista. Kuitenkin takki käännettiin kun piti varmistaa hallituksessa pysyminen. Siinä meni Sampo Terhon ja Timo Soinin uskottavuus lopullisesti.

Kuten tiedät, mitään erityisen hyvää vapautuksesta ei seurannut. Paluu vanhaan järjestelmään on mahdottomuus, enkä sitä enää edes halua. Perusasia minulle on, että korjattaisiin lakia, niin että jokaisella taksiyrittäjällä on samat velvollisuudet esim. verottajan ja muiden lakisääteisten maksujen suhteen. Ei mielestäni ole oikein, että maahanmuuttajat laistavat monissa maksuissa ja ilmoittavat verottajalle vääriä tuloja. Meillä ”vanhoilla taksella” taasen on taksamittarit joista verottaja saa halutessaan tarkan liikevaihdon halutessaan.

Muut ongelmat kyllä taksimaailmassa korjaa markkinatalous. Epäkelvot poistuvat ajallaan. Haluaisin kuitenkin varmuuden, että sinä ja perussuomalaiset ajaisivat tiukempaa kontrollia taksien verojen ja velvoitteiden hoitamiseen. Tällä hetkellä edesmennyt hallitus Bernereineen ja Sipilöineen ei ollut näistä asioista kiinnostunut laisinkaan. Harmaa talous, joka kasvaa koko ajan taksimaailmassa on eriarvoistavaa ja yhteiskunnalle kallista sekä turhaa. ”

Lue lisää villeistä takseista: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39e9d5ff-de3d-40b6-8308-4247a165e878?fbclid=IwAR3VL68OYgTN_QbQgzgFWQFnkXpYGiYn913zdgFKdQJFyetWMM97pP_V978

 

Tapauskertomus: Muslimimaasta tullut valehteli ja sai turvapaikan

(Julkaistu alunperin 23.3.2019 muilla sivustoilla.)

Olin jakamassa vaaliflyereitäni tänään ja törmäsin fiksuun ja isoja elämän haasteita kokeneeseen naiseen. Hänellä oli ollut useampia miehiä islamilaisesta kulttuuripiiristä, mutta hänellä oli järki päässä ja hän paljasti lopulta, että perussuomalaiset ovat hänen puolueensa.

Naisen asenne miestensä kanssa oli ollut kuulema aina sellainen, että hän vaati miehiä opettelemaan suomen kielen ja hakemaan aktiivisesti töitä. Hän oli onnistunut tavoitteissaan hyvin. Vaikka nainen oli kouluttanut omat miehensä kunnollisiksi, niin hän oli sitä mieltä, että Suomeen tullaan paljolti nauttimaan sosiaaliturvaa kehittymättömämmistä maista, eikä tosiaan vaivauduta edes opettelemaan kieltä.

Naisella on kaksi erityislasta ja kremppoja. Hän oli kuitenkin niin järkevä, että olisi ymmärtänyt varmasti ilman näitä haasteitakin hyvin sen, miten eläminen ei ole Suomessa helppoa, jos on terveys- ja muita ongelmia. Tällaiset ihmiset tiedostavat helposti hyväosaisia paremmin, että miten muiden varassa olevien ja vahvaa ylimääräistä panostusta yhteiskunnalta tarvitsevien elämä tulee vaikeutumaan entisestään Kelan varojen ehtyessä haittamaahanmuuton seurauksena. Naisella oli jo ollut vaikeuksia tuen saamisessa lapsilleen.

Kohtaamallani naisella oli monenlaista kiinnostavaa kerrottavaa, mutta kiinnostavinta oli se, mitä hän kertoi turkkilaisesta, joka halusi hänen kanssaan naimisiin saadakseen pysyvän oleskeluluvan Suomesta. Nainen oli sanonut tuolle miehelle, ettei mene tämän kanssa naimisiin. Mies oli kutenkin väittänyt viranomaisille, että heillä on pian häät saadakseen oleskeluluvan. Viranomaiset soittivat naiselle ja kysyivät asiasta. Silloin tämä valhettelu paljastui. Suhde päättyi, eikä mies saanut oleskelulupaa naimalla suomalaisen. Tämän jälkeen mies haki turvapaikkaa. Se hänelle sitten myönnettiin, kun tämä valehteli, että oli hengenvaarassa Turkissa. Mies oli kuulema väärentänyt dokumentteja tämän väitteensä tueksi. Tässä siis jälleen yksi selkeä tapaus, jossa suomalaisia viranomaisia on höynäytetty ja anastettu oleskelulupa, josta seuraa valtavat elinkaarikustannukset veronmaksajille. Näitä tapauksia on varmasti pilvin pimein, koska tieto ja ohjeistukset leviävät internetissä tehokkaasti.

Nykyinen holtiton maahanmuuttopolitiikka on Suomen upotuspeliä ja ainoastaan perussuomalaiset ja samanhenkiset pienpuolueet irtisanoutuvat tällaisesta maan kaivamisesta suomalaisten lasten jalkojen alta.

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

Onko pääkaupunkiseudulla Helsingissä ja Espoossa jo enemmän Afrikasta tullutta väestöä suhteessa kantaväestöön kuin Afrikan naapurissa Espanjassa? Malagassa nyt runsaan viikon viettäneenä olen ihmetellyt, että miten täällä näkyy vähemmän afrikkalaisia kuin Suomessa, vaikka Afrikka on täältä vaan noin 150 kilometrin päässä. Myöskään lastenvaunuja työntäviä hunnuttautuneita naisia ei ole näkynyt. Muutama yksin kulkenut nainen pää kapaloituna on kyllä tullut bongailtua. Mesta on kuitenkin eräs portti Afrikasta Eurooppaan.

Tarkistin varsin suppealla alueella, yhdessä kaupungissa tekemieni havaintojen yleistettävyyden. Tarkastelussa on nyt kuitenkin islamilaisen väestön osuus, eikä afrikkalainen väestö. Sattumoisin Suomessa ja Espanjassa on käytännössä sama osuus väestöstä muslimeja nykyään. Vuonna 2016 Espanjassa osuus oli 2,6 % ja Suomessa 2,7 %. Tulevaisuuden ennusteissa Suomi kuitenkin ohittaa nopeasti Espanjan. Vuonna 2050 islamilaisen väestön osuus tulee olemaan Suomessa nykytahdilla jo 11,5 %, mutta Espanjassa osuus tuolloinkin jää vain 6,8 %:iin. Jos humanitaarinen maahanmuutto kiihtyy, kuten odotetaan Suomen osuus nousee vuonna 2050 helposti jo 15 %:iin:

http://www.pewresearch.org/fact-tank/2017/12/04/europes-muslim-population-will-continue-to-grow-but-how-much-depends-on-migration/

Pohtiessani Espanjan monikulttuurisuustilannetta löysin Youtube:sta videon, jossa kerrotaan, että Espanjan Malagaankin afrikkalaisen väestön muutto on tuore ilmiö. Tännekin alkoi muuttaa afrikkalaisia vasta 2000-luvun alussa. Miten väestö reagoi tähän Espanjassa? Afrikkalaiset keskittyivät täällä tietylle alueelle nimeltä Cruz del Humilladero. Paikallinen väki ei pitänyt muuttovirrasta. He ihmettelivät myös, että mistä tulokkaat saivat rahansa. Vanhemmat kielsivät lapsiaan menemästä mustien kaduille ja mustat alkoivat ghettoutua. Paikallisia häiritsivät myös tulijoiden erilainen elämäntyyli. Afrikkalaisilla ulkoilmakulttuuri on vilkasta, kun taas espanjalaiset ovat perhekeskeisempiä. Nuoret miehet liikkuivat myös suurina ryhminä, mikä koettiin uhkaavaksi:

https://www.youtube.com/watch?v=Pwm98GoWjCc&fbclid=IwAR0-Eks-APdWbyAMQitMPidurDPtb_rFV5dbF6qWCpB852kr6IMqvn-vZ6U

Täällä käynnistettiin sitten projekti, jossa pyrittiin saamaan sopua aikaiseksi ihmisryhmien välille. Jännitteet ilmeisesti lientyivät. Kuitenkin afrikkalaiset ilmeisestikin yhä asuvat varsin erillään paikallisväestöstä “Pikku Afrikassaan” tai “Pienessä Bronxissa”.

Täällä näinkin lähellä Afrikkaa on tietenkin melko luontevaa, että väestöä on jonkin verran “naapurista”. Kuitenkin on selvää, että mitä erilaisempi naapurin kulttuuri on, niin sitä vähemmän väestöjä kannattaa asuttaa samoille alueille.

Valitettavasti en löytänyt tänään Malagan Pikku-Bronxia, jotta siitä olisi mitään kerrottavaa.

Suomen tilanne vaikuttaa Espanjaan verrattuna paljon huonommalta monilla tavoin. Meillä on asumisperusteinen sosiaaliturva, jolloin tulokkaat saavat samat tuet kuin suomalaiset ja päälle kotouttamis- ja tulkkipalvelut. Espanjassa kustannukset ovat paljon pienemmät. Espanjalainen kulttuuri on myös vahva, eikä maahan liene pesiytynyt itsetuhoista humanismia, kuten Suomeen.

Ceuta Pohjois-Afrikassa on Espanjalle kuuluva itsehallintoalue, joka on portti Eurooppaan. Espanja on rakentanut sinne moneen kertaan korottamansa raja aidan, joka on jo yli kuusi metriä korkea. Lisäksi kaikki mahdollinen tekniikka käytetään, jotta rajan yli ei pääse laittomasti. Kun kerrankin yli tuhat miestä Afrikasta teki joukkorynnäkön aidan ylittämiseksi, niin vain kaksi pääsi yli. Amnesty ja EU:n komissio ovat arvostelleet Espanjaa siitä, että kun aidan päälle pääsee toisinaan ihmisiä roikkumaan, niin nämä palautetaan Afrikan puolelle. Näiden mukaan se on ihmisoikeuksien vastaista!

Unkari on ottanut mallia Ceutan raja-aidasta rakentaessaan omaa raja-aitaansa laittomien siirtolaisten tulon patoamiseksi. Ceutan raja-aitaa ollaan käyty katsomassa jokaisesta Euroopan maasta. Kukahan on käynyt Suomesta siellä? Toivottavasti joku järkevä ihminen, joka voisi olla hyödyksi Suomelle, eikä esim. joku Amnestystä.

Ceutan raja-aidasta löytyy hyvä kuunnelma Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-3944283?fbclid=IwAR1ZjwdHANOzqkvbKp6i3YVBUG2RCXgOBG7Amu5Z6SRjP-Yp22hETAI7ZNY

Viva España!

(Julkaistu 14.1.2019 Kansalaisessa ja Oikeassa Mediassa)

Page 1 of 3

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén