Valtuustoaloitteitani, -kysymyksiäni ja toivomusesityksiäni valtuustossa
Monet valtuutetut istuvat valtaosan kokouksista tekemättä mitään muuta kuin äänestysnappulaa tarvittaessa. Itselläni on ollut ensimmäisestä kokouksesta lähtien periaatteena vähintään pitää puhe tai tehdä valtuustoaloite, -kysymys tai toivomusesitys jokaiseen kokoukseen. Olen pitänyt useamman kerran kolmekin puhetta kokouksen aikana. Vastaavasti olen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan aktiivisimpia jäseniä keskusteluissa. Jos ei ole aktiivinen, on melko yhdentekevää, onko paikalla lainkaan.
On kuitenkin syytä huomioida, että valtuustoaloitteiden käsittely maksaa paljon veronmaksajille ja valtuutetut tekevät myös paljon turhia valtuustoaloitteita, varmasti osin äänestäjäkuntaa miellyttääkseen. Valtuutetut voivat yrittää vaikuttaa myös ottamalla suoraan yhteyttä virkamiehiin ja esittämällä ehdotuksiaan toteutettaviksi. Tämä on kustannustehokkain, mutta näkymätön tapa vaikuttaa. Käsittääkseni tällainen vaikuttaminen on kuitenkin harvinaista. Pyrin itse vaikuttamaan kustannustehokkailla tavoilla aina tilanteeseen mielestäni parhaiten soveltuvalla tavalla.
Facebookissa 30.12.2022:
Vuosi lähenee loppuaan. Viimeiseksi valtuustoaloitteekseni Espoon valtuustossa jäi väkiluvun kasvutavoitteen asettaminen Espoolle kaupungin kasvun maltillistamiseksi. Aloitteella oli tarkoitus puuttua Espoon nopeaan väestönvaihdokseen kaupungin kasvun perustuessa nykyään maahanmuuttoon. Tätä en toki tuonut erittäin sovinnaiseen ja maltilliseen muotoon laatimassani aloitteessa esille.
Siitä huolimatta, että myös esimerkiksi vihreissä on ollut huolta Espoon liian nopeasta kasvusta ympäristön viihtyisyyden ja luontoarvojen säilymisen kannalta, en saanut aloitteelleni muiden, kuin oman valtuustoryhmämme valtuutettujen tuen.
Itse näen tämän tarkoittavan sitä, ettei parissa muussa puolueessa heikkona esiintyvä huoli Espoon liian kiivaasta kasvusta ole vakavasti otettavaa. Ennemmin se on ollut populistista äänten kalastelua mielipidekirjoituksissa.
Espoon väkiluvun kasvu jatkuu ensi vuonna ennusmerkkien mukaan entistäkin kiivaampana. Liiallinen vuokra-asuntojen rakentaminen on kääntänyt muuttovirtoja myös muista kunnista entistä enemmän Espooseen. Espoossa on nyt paljon tyhjillään vuokra-asuntoja, kun on toimittu vain maanmyyntituotot mielessä. Viihtyisän ympäristön turvaaminen lähimetsineen käy Espoossa tulevaisuudessa yhä haastavammaksi, jos ei ole halua vaikuttaa tilanteeseen, vaan ajatellaan, että Espoo kuuluu yhtä paljon kenelle tahansa kamelikuskille maailmalla kuin täällä syntyneelle suomalaiselle.
”Espoon väkiluku on kasvamassa tänä vuonna 7 640 asukkaalla, mikäli loppuvuoden väestönkasvu pysyy alkuvuoden tasolla. Helsinki on kasvanut tänä vuonna 4 760 asukkaalla, Tampere 4 180 asukkaalla ja Vantaa 2 600 asukkaalla.” https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5589384
Valtuustoaloite väkiluvun kasvutavoitteen asettamiseksi Espoolle kaupungin kasvun maltillistamiseksi
Espoossa on käyty paljon keskustelua kaupungin väkiluvun kasvusta, joka on monen mielestä liian nopeaa. Espoo-tarinaan on kirjattu, että Espoon kehityksen tulee olla taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on keskeisen tärkeää, että Espoon kasvu on hallittua. Tämä edellyttää väkiluvun kasvutavoitteen asettamista, jotta kaupungin kasvu pyritään pitämään kestävän kehityksen rajoissa.
Kauniaisissa on asetettu kaupungin väkiluvulle kasvutavoite, joka laskettiin juuri viiden vuoden keskiarvolla mitattuna yhdestä prosentista 0,75 prosenttiin. Kaupungin päätöksen mukaan maltillisempi kasvutahti edistää kaavoituksen ja kasvun vaativien investointien toteutusta. Kauniainen on hyvin erityyppinen kaupunki kuin Espoo ja paljon alttiimpi muuttumaan nopeasti pienen väkilukunsa vuoksi. Kuitenkin jokaisen kaupungin kestävällä kasvulla on rajansa, jonka ylittymisestä aiheutuu kielteisiä taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Kaupungin kasvua on syytä pyrkiä maltillistamaan kaukonäköisesti jo paljon ennen kuin liiallisen kasvun raja on lähellä, sillä kaupungin kasvuun vaikuttaminen on haasteellista. Kasvutavoitteen asettamisessa olisi tärkeää selvittää pitkäaikaisten espoolaisten näkemykset omien kaupunginosiensa kehittämisestä kuntalaiskyselyillä.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoossa asetetaan kaupungin väkiluvulle kasvutavoite kasvun maltillistamiseksi, jotta kaupunki kykenee toteuttamaan Espoo-tarinan mukaista keskeistä strategista tavoitetta kaupungin taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä.
Espoossa 12.12.2022 Henna Kajava
Lähteitä:
Kaunis Grani 13.10.2022: ”Matalampi kasvutahti kiinnostaa” https://www.kaunisgrani.fi/2022/10/matalampi-kasvutahti-kiinnostaa/
Iltalehti 7.10.2022: ”Kauniainen haluaa ”rajat kiinni” – asiantuntija ylistää” https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/514298f2-8e15-4b9a-9493-477672e6ad59
Länsiväylä 5.10.2022: ”Kauniainen teki historiallisen linjauksen, jollaista ei ole tiettävästi tehty Suomessa ennen – ”Espoon tielle ei lähdetä” https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5384483
Facebook 2.11.2022:
”Jättämäni valtuustoaloite runsas viikko sitten valtuuston kokouksessa keräsi noin parikymmentä valtuutettujen allekirjoitusta lähes kaikista puolueista. Luontoarvot yhdistävät lähes kaikkia valtuustoryhmiä Espoon valtuustossa.”
Valtuustoaloitteeni lintujen törmäyskuolemien vähentämiseksi Espoossa sai alkunsa siitä, kun poikani näki tilhen (kuvassa) törmäävän taloyhtiömme parvekelasiin ja tipahtavan kuolleena maahan.
Päivitykseni Facebookissa 13.9.2022:
27.5.2022:
Laadin alunperin valtuustokysymyksen Espoon katuturvallisuudesta ja sain vastaukseksi Espoon turvallisuusjohtajalta, Petri Häkkiseltä, että Espoon katuturvallisuudesta annetaan säännöllisesti katsaus valtuutetuille (esim. osavuosikatsausten yhteydessä), ”jos valtuusto niin toivoo”. No täytyi sitten tehdä vielä erikseen toivomusesitys asiasta, jonka valtuusto onneksi hyväksyi yksimielisesti. Tämäkään ei vielä takaa mitään, vaan virkamiehiin on tarpeen olla yhteydessä usein vielä henkilökohtaisesti.
Facebook-päivitykseni 3.5.2022:
Meille tuli eilen taas valtuustokausittainen Espoon kotouttamisohjelmasta päättäminen asialistalle elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa. Tein kuusi lisäys- ja muutosesitystä, joista yksi (kolmas kuva) sentään meni läpi. Kaupunginjohtaja lisäsi sen esitykseensä. En tiedä, olisiko tuokaan mennyt läpi, jos oltaisiin jouduttu äänestämään. Aika robottimaisesti tuntuu, että muissa puolueissa äänestetään yleensä meidän maahanmuuttoaiheisia esityksiä vastaan – siitä huolimatta, että yritän muotoilla ja perustella ne siten, että ne olisivat kaikkien yhteiseksi eduksi. Muita meidän esityksiä saatetaan kyllä kannattaa.
Esityksessäni, joka hyväksyttiin, on keskeistä mittari, jonka avulla pyritään saamaan tietoa kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten todennäköisestä eriytymiskehityksestä, mikä heikentäisi kansallista yhtenäisyyttä. Asiaa ei ole toistaiseksi tutkittu Espoossa, mutta muistan amerikkalaistutkimuksen amerikkalaisten valkoihoisten ja mustien välisestä vuorovaikutuksesta verrattuna omaan etniseen ryhmään.
Jotta saatiin mittari, tarvittiin myös tavoite, joka on varmasti muiden puolueiden hyväksyttävissä. Omasta mielestäni on toki hyvä, jos maahanmuuttajanuoret integroituisivat suomalaisnuorten rauhanomaiseen elämänmenoon ja Espoo olisi turvallinen kaikille nuorille. Em. maahanmuuttajanuoriin en lue kuitenkaan omatoimisia turvapaikkashoppailijoita.
Oheinen toivomusesitykseni hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti 25.4.2022:
Facebook 23.3.2022:
”Parissa viimeisimmässä valtuuston kokouksessa läpimenneet lisäysesitykseni ja pari valtuustotoivomusta (klikkaamalla kuvat suuremmiksi). Inkluusioaiheinen lisäysesitykseni liittyi valtuuston hyväksymään Espoon hyvinvointisuunnitelmaan.
Valtuustotoivomukseni town housien eli kaupunkirivitalojen rakentamiseksi liittyi Kiviruukin kaavan hyväksymiseen. Toivottavasti kaupunkirivitalot osaltaan mataloittaisivat ja viihtyvöittäisivät Kiviruukin pientaloalueiden ympäristön rakentamista. Kansainväliset osaajat ovat tuossa mainittu lähinnä valtuustotoivomukseni läpimenon edistämiseksi. Siitä jouduttiinkin äänestämään, kun kaksi muuta menivät läpi yksimielisesti.
Biodiversiteettiaiheinen valtuustotoivomukseni liittyi toisen puolueen valtuustolle tuomaan valtuustoaloitteeseen. Konsultoin Espoon ympäristöyhdistystä valtuustotoivomusta muotoillessani.
Tein valtuustokauden ekan valtuustoaloitteen. Törmäsin sattumalta itselleni uuteen ongelmaan luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta Yliopisto-lehteä lueskellessani. Aihealue on helposti ymmärrettävä ja kompakti kokonaisuus sekä koskee lisäksi lähes kaikkien tavalla tai toisella tykkäilemää luontoa. Sopiva, sovinnollinen aihe aloittaa. Luontoarvot ja luonnonsuojelu ovat oleellinen osa myös Espoon PS:n kuntavaaliohjelmaa.
18.10.2018
Olen pyrkinyt herättelemään ja muistuttamaan valtuutettuja rohkeasti, mutta vain faktoihin perustuen Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeästä väestönvaihdoksesta, joka etenee nopeasti ja yhä hallitsemattomasti niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Suomalaiset veronmaksajat ovat pian vähemmistönä pääkaupunkiseudulla ja joutuvat kuitenkin elättämään oman kasvavan vanhusväestönsä ohella haittamaahanmuuttajia, joita on kotikaupungissani Espoossa jo nyt 40 % toimeentulotuen saajista. Tutkimusten mukaan saksalaiset ovat kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainut talouden nettovaikutuksiltaan positiivinen ryhmä.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaan voi kuitenkin vaikuttaa hyvin heikosti kunnallispolitiikassa, eikä aihe yleensä liity mitenkään valtuustossa käsiteltäviin asioihin. Tämän vuoksi, sekä myös omasta innostuksestani olen puhunut ja tehnyt aloitteita laaja-alaisesti myös monista muista aiheista.
Koska olen kiiruhtanut perussuomalaisten tueksi politiikkaan vasta hiljattain, monet aloitteeni ovat vasta käsittelyssä. Tällainen on esimerkiksi aloitteeni etnisten tyttöjen sukuelinten silpomisen torjumiseksi, josta on myös uutisoitu. Samoin käsittelyssä on yhä kaupunginosapuistojen perustaminen kauniine istutuksineen kaupunkilaisille kokoontumispaikoiksi Espoon aluekeskuksiin. Tähän, kuten ei moneen muuhunkaan asiaan löydy velkaantuneella Espoolla todennäköisesti kuitenkaan varoja. Tähänkin vaikuttaa osaltaan nopeasti kasvava, vähän tai ei ollenkaan verotuloja maksavien uussuomalaisten määrä.
Yläkoulujen kahdeksan aamuista luopuminen sai hyvin yhtenäistä ja vahvaa kannatusta virkamiesten ja asiantuntijoiden keskuudessa. Valtuustossa kannatus ei ollut yhtenäistä, mutta aloite meni läpi. Espoon yläkoulujen harrastuskokeilu, jossa koulujen on päätyttävä keskiviikkoisin viimeistään puoli kolmelta kuitenkin vähintään viivästyttää aloitteen toimeenpanoa.
Espoossa kunnallisten päiväkotien pihoilla tulee jatkossa olla tekemäni valtuustoaloitteen ansiosta siirrettävää metsämaata ja nurmea lasten terveyden ja viihtyisän ympäristön edistämiseksi.
Vaikuttaa siltä, että aloitteeni tennis- ja sulkapallon harrastusmahdollisuuksien säilyttämiseksi vähintään nykyisen tasoisina edisti selkeästi valtuuston tahtotilaa säilyttää myös Tapiolan tennispuisto pidemmälle tulevaisuuteen.
Valtuustoaloitteilla ja -toivomuksilla ei voi olla budjettivaikutuksia tai jos onkin, ne on käsiteltävä vielä erikseen budjettineuvotteluissa. Tämän vuoksi aloitteiden tekeminen on varsin rajoitettua. Valtuustoaloitteita tehokkaammin asioita voi edistää toisinaan olemalla yhteydessä virkamiehiin. Ehdotinkin suoraan Espoon ruokapalvelujohtajalle kasvisruoan tarjoamista kaikille vapaasti otettavaksi myös alakouluissa sekaruoan rinnalla. Kesti vain noin puolitoista kuukautta, kunnes ehdotukseni toteutettiin.
Koulukuljetuksissa olen saanut aikaiseksi paluun entisiin parempiin sopimusehtoihin, joiden mukaan kuljettajissa ei saa olla määriteltyä enempää vaihtuvuutta. Tämä on tärkeää sekä lasten turvallisuuden-, että turvallisuudentunteen kannalta ja merkitys korostuu erityislasten kohdalla.
Koulukiusaamisessa olen vaatinut erillisen ohjeistuksen laatimista menettelytavoille pahoinpitelytapauksissa. Pahoinpitelyt vaativat erityisen nopeita ja tehokkaita toimia uhrien suojaamiseksi. Lisäksi olen vaatinut, että jatkossa pahoinpitelyt kouluissa on tilastoitava erillään kiusaamistapauksista. Virkamiesten mukaan näitä ehdotuksiani käsitellään. Toivotaan, että tulosta syntyy.
Viimeksi olen ollut aktiivinen valtuustossa aktiivimallin suhteen. Työttömiltä leikataan perusturvaa, vaikka he olisivat halukkaita täyttämään aktiivimallin edellyttämän työllisyysvelvoitteen. Kaikille halukkaille ei riitä työtä, koska työpaikkoja on vähemmän kuin -tekijöitä ja lisäksi on kohtaanto-ongelma. Esitin valtuustotoivomuksen, jossa esitin, että kaupunki järjestää työllisyysvelvoitteen täyttämiseksi halukkaille vaikka vanhusten ja syrjäytyneiden nuorten auttamistyötä. Valtuuston oikeistosiipi oli kuitenkin ehdotusta vastaan ja aivan liian moni äänesti tyhjää.
Tässä eivät olleet kaikki valtuustolle esittämäni ehdotukset, eivätkä kaikki näy valtuutettujen aloitepankissa. Olen ehdottanut esimerkiksi muutoksia hyvinvointisuunnitelmiin ja kaupungin strategiaan. Erästä kaupunkilaisten hyvinvointisuunnitelmaa käsiteltäessä vain hyvin pieni osa valtuutetuista kannatti ehdotustani ottaa tavoitteeksi kaikkien suomalaisten kodittomuuden poistaminen Espoossa. Tätä oli vaikea käsittää. Osalla valtuutetuista äänestyskäyttäytymiseen vaikutti ehkä se, että puhuttiin vain suomalaisista, eikä myös ulkomaalaisista ja ehkä vielä laittomistakin maahan jääneistä.
Yleisesti ottaen olen kokenut, että aloitteisiini ja ehdotuksiini on suhtauduttu valtuustossa myönteisesti. Myös maahanmuuton ja Espoon kiivaaseen väestönkasvuun liittyviä ongelmia käsitelleitä puheitani on kuunneltu asiallisesti, enkä ole kohdannut voimakkaita vastareaktioita. Koen, että kykenen vaikuttamaan.