Julkaistu Facebookissa 9.10.2022

Transasiat ovat itselleni marginaali aihe, mutta koska tämä on nyt ajankohtaista, otetaan kantaa. Muistan, kuinka ihmettelin kuullessani ensi kertaa, että transihmiset pakotetaan lisääntymiskyvyttömiksi, mikä on brutaali interventio yksilön seksuaaliseen koskemattomuuteen. Saavathan meillä lisääntyä rauhassa pahatkin ihmiset.

Terapiat eivät Terveyskirjaston tietojen mukaan ole aiheuttaneet kuin lähinnä haittaa transihmisille ja toisaalta näitä on ollut jo ammoisista ajoista lähtien olemassa sekä kaikissa kulttuureissa. Ilmiötä voi siten pitää ihmisyyteen fundamentaalisti kuuluvana, eikä minään punavihertrendinä.

Kuitenkin sukupuolen korjauksissa on tapahtunut myös mielestäni aika karmaisevia vahinkoja, kun sukupuolensa korjauttaneet ovatkin tulleet katumapäälle. Siksi sukupuolenkorjauksissa tulisi edelleen käydä pitkä prosessi ja simuloida mahdollisimman hyvin transsukupuoliselle, millaiselta lopputulos tulee näyttämään.

Sukupuolen korjaushoitoja ei tule myöntää alaikäisille, ellei lapsi kuulu niiden noin parinsadan vuodessa syntyneen joukkoon, joiden sukupuoli on biologisesti epäselvä, mutta lapsi olisi kokenut pitkäaikaisesti olevansa selvästi toista sukupuolta:

”Oppikirjamaisesti esitettynä ihmisen biologinen sukupuoli määräytyy hedelmöitymisen hetkellä ja riippuu munasolun ja siittiön kromosomivalikoimasta. Ratkaisevaa on nimenomaan Y-kromosomin läsnäolo: sen sisältämä SRY-geeni saa aikaan kivesten kehittymisen sikiölle.

Aina asiat eivät kuitenkaan mene näin helposti. SRY-geeni voi puuttua muuten ehjästä Y-kromosomista tai se voi olla toimimaton. Joskus SRY-geeni on voinut edellisen sukupolven sukusolujen kehityksessä siirtyä X-kromosomiin, jolloin päällisin puolin XX-kromosomeja kantava henkilö onkin sukuelimiltään mies.

Sukusoluihin on voinut päätyä poikkeava määrä kromosomeja, jolloin syntyvä lapsi on kromosomeiltaan vaikkapa tyyppiä XXY tai pelkkä X. Ja tässä oli vasta osa kaikista tavatuista variaatioista.”

Valitettavasti eduskunnassa on päädytty varsin typerään päätöstilanteeseen, jossa ihminen voisi päättää ilmeisesti aika vapaasti, kumpaa sukupuolta on, vaikka se vaatisikin perusteluja. Perustelut olisivat kaiketi kuitenkin varsin muodollinen vaatimus, eikä niiden perusteella juuri evättäisi väestötietojärjestelmässä sukupuoltaan korjaavalta oikeutta muuttaa tietoa sukupuolestaan.

Ihminen voi tämän muutoksen jälkeen kikkailla sukupuolen vaihdoksella välttääkseen asepalvelusta, perverssi päästäkseen naisten suihku- ja pukeutumistiloihin, jne. Miesurheilijat tuskin kuitenkaan vaihtavat sukupuoltaan päästäkseen naisten sarjoihin, kuten eduskunnassa väläyteltiin. Kuitenkaan miehistä naisiksi todella fyysisesti vaihtaneita ei tulisi hyväksyä naisten sarjoihin urheilussa, koska he ovat olleet pitkään mieshormonien vaikutuksen alaisina.

On selvää, että sukupuolen vaihtamisen edellytyksenä väestötietojärjestelmään tulee olla läpikäydyt sukupuolenkorjaushoidot.

Entä kuinka tasa-arvoisia transmiehet ja -naiset sitten ovat keskenään? Valitettavasti tasa-arvoon ei tulla tässä koskaan varmasti pääsemään, sillä transmiehet eivät yleensä halua ymmärrettävistä syistä sukuelinten korjausleikkausta, koska seksuaalisessa mielessä toimivaa penistä ei ole onnistuttu rakentamaan toisin, kuin peniksen tilalle vagina:

”Neopenis on ulkoisesti varsin luonnollisen näköinen ja yleensä mahdollistaa myös virtsaamisen seisaaltaan, mutta erektioon neopenis ei pysty paisuvaiskudoksen puutteen vuoksi.”