Valtuustopuheeni 20.5.2019 liittyy Espoon tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2018, jossa käsitellään vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien kasvuvauhtia Espoossa. Noin vuoteen 2053 mennessä suomenkieliset ovat jo vähemmistönä pääkaupunkiseudulla. Sisäministeri Mykkänen kommentoi puheeni jälkeen, että jopa neljännes Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta on humanitaarista (hän itse tietenkin piti osuutta vähäisenä). Espoolla on moraalinen velvollisuus miettiä kaikki keinot, joilla voimme vähentää turvapaikanhakijoiden hakeutumista Espooseen. Eräs merkittävä peruste tässä on se, että – kuten tiedämme – esimerkiksi irakilaisia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei saada palautettua vastentahtoisesti takaisin Irakiin. On täysin moraalitonta vastaanottaa turvapaikanhakijoita yhä maista, joihin kielteisen päätöksen saaneita ei saada palautettua. Leikkaus, tekstitys ja visuaalinen suunnittelu: @Tavoitetila

 

Tanskalaisempaa, kestävän kehityksen maahanmuuttopolitiikkaa! Syntyvyyden romahduksen syyt selvitettävä ja toimittava asiassa! Luontoarvot edellä ja eläinsuojelulaissa otettava iso harppaus eteen-, eikä taaksepäin! Kouluihin työrauha! Törkeistä väkivalta- ja raiskausrikoksista kovemmat rangaistukset! Monikulttuurisuuden tukemisesta suomalaisen kulttuurin vahvistamiseen! Rakentamisen valvonta kuntoon! Yrittäjiä kuunneltava! (by Tavoitetila on Vimeo)

 

Lähdin politiikkaan, koska olen huolissani nykyisten päättäjien kyvykkyydestä toimia Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Kustannuksia kyllä ajatellaan muissa asioissa, mutta ei maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutossa piikki on edelleen auki ja päättäjät ovat ylpeinä esittäneet, että Suomi on varautunut jopa 100 000:nnen turvapaikanhakijan vastaanottamiseen! Viime vuonna humanitaarisia tulijoita saatiin kaikkiaan 5 434, mikä on poikkeuksellisen vähän. Turvapaikanhakijamäärien lasku on ollut täysin muiden Euroopan maiden pystyttämien rajakontrollien ja maahanmuuttopolitiikan tiukennusten ansiota. Kotikaupunkini Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kommentoi Hesarissa, että “Vieraskielisten määrä kymmenkertaistuu Espoossa seuraavien 30 vuoden aikana.

 

Puolueet haluavat poistaa lähes yksimielisesti työvoiman tarveharkinnan. Eikö ole kummallista, kun huomioi, etteivät muutkaan maat Euroopassa ole siitä luopuneet? Tiesitkö, että Ruotsi on ainoa EU-maa, joka on poistanut työvoiman saatavuusharkinnan? Tutustutaan SAK:n listaukseen siitä, mitä karmaisevia seurauksia tästä on Ruotsissa ollut!

 

Ehdokkuusilmoitus: Sillanrakentajaehdokkaana liikkeellä, mutta maahanmuuttopolitiikan järkeistämisessä linja säilyy tiukkana. Suomen on säilyttävä Suomena. Yhtenäisyydessä on vahvuutemme!

 

Tarkastellaan summia, joita Suomi on käyttänyt vuosittain pelkästään vastaanottokeskusten pyörittämiseen. Näillä rahoilla saataisiiin kevyesti vanhustenhoito kuntoon – saati humanitaarisen maahanmuuton kokonaiskustannuksilla. Turvapaikanhakijat tulevat mitä erilaisimmista syistä, eikä kielteisen päätöksen saaneita saada usein palautettua edes nykyisin jo viiteen tuhanteen euroon nostetulla suostuttelurahalla.

 

Migrin (maahanmuuttovirasto) turvapaikkaosaston johtaja Esko Repo väittää Iltalehdessä, ettei Suomessa myönnetä perusteettomia turvapaikkoja. Kuitenkin Turun terroristin Bouananen paras kaveri Munir sai Suomesta turvapaikan – Marokon Casablancasta molemmat. Esko Repo puolusti Migriä sen jälkeen, kun entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere oli kritisoinut Migrin turvapaikkakäytäntöjä.

 

Yrittäjien asemassa on edelleen paljon parannettavaa. Eräs tärkeimpiä asioita on yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö, jotta yrittäjien työvoiman tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin ensisijaisesti kotimaiselta pohjalta. Jo noin 40 %:lla yrityksistä on puutetta osaavasta työvoimasta. Yritykset myydään Suomessa usein ennemmin kuin laajennetaan toimintaa kansainväliseksi. Laajentamiseen voidaan kannustaa verotuksella. Mitä muuta voidaan tehdä yritystoiminnan edistämiseksi?

 

Kuinka moni Euroopan maa on sivistysvaltio, jos tarkastelemme tuotantoeläinten olosuhteita? Suomessa teurastetaan vuosittain noin 70 miljoonaa eläintä. Sillä on suuri merkitys, kuinka kohtelemme eläimiä.

 

Suomen EU- ja eurojäsenyyden ongelmat ovat taas pinnalla. EU:n isot maat haluavat tehostaa yhteisön toimintaa kahmimalla lisää valtaa. Pienet jäsenmaat halutaan syrjäyttää päätöksenteossa, kun päätetään pahoin velkaantuneiden maiden kiireellisestä tukemisesta Euroopan valuuttamekanismin (EVM) kautta. Kokoomus ja keskusta ovat tietenkin heti kiirehtimässä asiaa Suomen etujen vastaisesti. Kannetaanko kohta Suomen rahoja Italiaan, kun uhkaavia talouden tunnusmerkkejä on jo ilmassa? Miten ne EU:n hyödyt eivät meinaa pysyä mielessä? Mitä ne olivatkaan?

 

Millaista on elää harvinaisen sairauden kanssa Suomessa? Suomi ei toisinaan olekaan sellainen hyvinvointivaltio kuin kuvittelemme esimerkiksi monen harvinaisen sairauden kanssa elävän näkökulmasta. Lääkkeet ovat toisinaan hyvin kalliita, eikä niitä siitä syystä anneta kaikille, jotka niistä hyötyisivät. Huippukalliita lääkkeitä on tulossa pian myös yleisempiinkin sairauksiin. Väestö vanhenee ja huippukalliiden lääkkeiden kustannukset uhkaavat karata käsistä. Samalla muut puolueet pitävät piikkiä edelleen auki taloudellista huoltosuhdetta heikentävälle maahanmuutolle.

Ville Heiskasen blogikirjoitus (v. 2018): http://villeheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251211-harvinaissairauksien-hoito-on-kallista-mutta-valttamatonta?fbclid=IwAR3UuMerlqb1CegAtvCg2v-0dLrjSkkO1irblL1Vc3E0TddOdoHYS4OxDZ8

 

Käsillä ovat pian maahanmuutto- ja ilmastovaalit. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälistä lentoliikennettä on pyrittävä vähentämään. Monikulttuurisuus kuitenkin lisää ilmastopäästöjä. Työmarkkinoiden vapauttaminen ja myös humanitaarisen maahanmuuton myötä lisääntyvät kaksoiskansalaisuudet lisäävät lentoliikenteen tarvetta.

 

Suomen peruskoulussa on PISA-tutkituista maista kolmanneksi heikoin työrauha. Koulujen työrauhaongelmien syy on yhä kasvavissa määrin maahanmuutto. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajavanhempien lapsilla on tarkkaavaisuushäiriö ADHD jopa viisi kertaa kantaväestön lapsia useammin. Tässä on tietenkin lähtömaittain suuria eroja:

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/865198/Maahanmuuttajien+lapset+saavat+muita+useammin+ADHDdiagnoosin+Suomessa?fbclid=IwAR0yjbwIrPjESSmdoEaFV32bI0ake6PERG4eP4Vp7gDMIVo0WNhjATF7ayE

Oppimistulokset ovat laskeneet huolestuttavasti. Opettajien ammattijarjestön (OAJ) mukaan koulu ei enää kykene tasoittamaan perhe- ja kulttuuritaustasta johtuvia eroja, kuten ennen. Vanhempien sosioekonominen asema periytyy yleensä sukupolvelta toiselle. Näin erityisesti humanitaarinen maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdettamme entisestään, eikä hyvinvointivaltiomme tätä kestä.

Erityisluokkia on lisättävä merkittävästi. Meidän on muutettava maahanmuuttopolitiikka sellaiseksi, että se parantaa taloudellista huoltosuhdetta. Psykologin tukea on oltava kouluissa riittävästi. Kouluväkivaltaan on puututtava heti moniammatillisena yhteistyönä ja suojattava uhrit.

Työskentelen opetusalalla ja vaikutan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa Espoossa.