Lähdin politiikkaan, koska olen huolissani nykyisten päättäjien kyvykkyydestä toimia Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Kustannuksia kyllä ajatellaan muissa asioissa, mutta ei maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutossa piikki on edelleen auki ja päättäjät ovat ylpeinä esittäneet, että Suomi on varautunut jopa 100 000:nnen turvapaikanhakijan vastaanottamiseen! Viime vuonna humanitaarisia tulijoita saatiin kaikkiaan 5 434, mikä on poikkeuksellisen vähän. Turvapaikanhakijamäärien lasku on ollut täysin muiden Euroopan maiden pystyttämien rajakontrollien ja maahanmuuttopolitiikan tiukennusten ansiota. Kotikaupunkini Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kommentoi Hesarissa, että “Vieraskielisten määrä kymmenkertaistuu Espoossa seuraavien 30 vuoden aikana.

 

Puolueet haluavat poistaa lähes yksimielisesti työvoiman tarveharkinnan. Eikö ole kummallista, kun huomioi, etteivät muutkaan maat Euroopassa ole siitä luopuneet? Tiesitkö, että Ruotsi on ainoa EU-maa, joka on poistanut työvoiman saatavuusharkinnan? Tutustutaan SAK:n listaukseen siitä, mitä karmaisevia seurauksia tästä on Ruotsissa ollut!

 

Ehdokkuusilmoitus: Sillanrakentajaehdokkaana liikkeellä, mutta maahanmuuttopolitiikan järkeistämisessä linja säilyy tiukkana. Suomen on säilyttävä Suomena. Yhtenäisyydessä on vahvuutemme!

 

Tarkastellaan summia, joita Suomi on käyttänyt vuosittain pelkästään vastaanottokeskusten pyörittämiseen. Näillä rahoilla saataisiiin kevyesti vanhustenhoito kuntoon – saati humanitaarisen maahanmuuton kokonaiskustannuksilla. Turvapaikanhakijat tulevat mitä erilaisimmista syistä, eikä kielteisen päätöksen saaneita saada usein palautettua edes nykyisin jo viiteen tuhanteen euroon nostetulla suostuttelurahalla.

 

Migrin (maahanmuuttovirasto) turvapaikkaosaston johtaja Esko Repo väittää Iltalehdessä, ettei Suomessa myönnetä perusteettomia turvapaikkoja. Kuitenkin Turun terroristin Bouananen paras kaveri Munir sai Suomesta turvapaikan – Marokon Casablancasta molemmat. Esko Repo puolusti Migriä sen jälkeen, kun entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere oli kritisoinut Migrin turvapaikkakäytäntöjä.

 

Yrittäjien asemassa on edelleen paljon parannettavaa. Eräs tärkeimpiä asioita on yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö, jotta yrittäjien työvoiman tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin ensisijaisesti kotimaiselta pohjalta. Jo noin 40 %:lla yrityksistä on puutetta osaavasta työvoimasta. Yritykset myydään Suomessa usein ennemmin kuin laajennetaan toimintaa kansainväliseksi. Laajentamiseen voidaan kannustaa verotuksella. Mitä muuta voidaan tehdä yritystoiminnan edistämiseksi?

 

Kuinka moni Euroopan maa on sivistysvaltio, jos tarkastelemme tuotantoeläinten olosuhteita? Suomessa teurastetaan vuosittain noin 70 miljoonaa eläintä. Sillä on suuri merkitys, kuinka kohtelemme eläimiä.

 

Suomen EU- ja eurojäsenyyden ongelmat ovat taas pinnalla. EU:n isot maat haluavat tehostaa yhteisön toimintaa kahmimalla lisää valtaa. Pienet jäsenmaat halutaan syrjäyttää päätöksenteossa, kun päätetään pahoin velkaantuneiden maiden kiireellisestä tukemisesta Euroopan valuuttamekanismin (EVM) kautta. Kokoomus ja keskusta ovat tietenkin heti kiirehtimässä asiaa Suomen etujen vastaisesti. Kannetaanko kohta Suomen rahoja Italiaan, kun uhkaavia talouden tunnusmerkkejä on jo ilmassa? Miten ne EU:n hyödyt eivät meinaa pysyä mielessä? Mitä ne olivatkaan?

 

Millaista on elää harvinaisen sairauden kanssa Suomessa? Suomi ei toisinaan olekaan sellainen hyvinvointivaltio kuin kuvittelemme esimerkiksi monen harvinaisen sairauden kanssa elävän näkökulmasta. Lääkkeet ovat toisinaan hyvin kalliita, eikä niitä siitä syystä anneta kaikille, jotka niistä hyötyisivät. Huippukalliita lääkkeitä on tulossa pian myös yleisempiinkin sairauksiin. Väestö vanhenee ja huippukalliiden lääkkeiden kustannukset uhkaavat karata käsistä. Samalla muut puolueet pitävät piikkiä edelleen auki taloudellista huoltosuhdetta heikentävälle maahanmuutolle.

Ville Heiskasen blogikirjoitus (v. 2018): http://villeheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251211-harvinaissairauksien-hoito-on-kallista-mutta-valttamatonta?fbclid=IwAR3UuMerlqb1CegAtvCg2v-0dLrjSkkO1irblL1Vc3E0TddOdoHYS4OxDZ8

 

Käsillä ovat pian maahanmuutto- ja ilmastovaalit. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälistä lentoliikennettä on pyrittävä vähentämään. Monikulttuurisuus kuitenkin lisää ilmastopäästöjä. Työmarkkinoiden vapauttaminen ja myös humanitaarisen maahanmuuton myötä lisääntyvät kaksoiskansalaisuudet lisäävät lentoliikenteen tarvetta.