Lähes kaikki aloitteeni ja muut esitykseni on julkaistu Facebook-sivuillani. Nyt vaalien alla kerään niitä myös tänne. Yleensä keskityn enemmän tekemiseen kuin itseni markkinointiin, joten sivusto on ollut pidemmän aikaa päivittämättä. 🙂
Valtuustoaloitteitani, -kysymyksiäni ja toivomusesityksiäni valtuustossa
Monet valtuutetut istuvat valtaosan kokouksista tekemättä mitään muuta kuin painaen äänestysnappulaa tarvittaessa. Itselläni on ollut ensimmäisestä kokouksesta lähtien periaatteena vähintään pitää puhe tai tehdä valtuustoaloite, -kysymys tai toivomusesitys jokaiseen kokoukseen. On tavallista, että puhuttelen valtuustoa useitakin kertoja kokouksen aikana. Vastaavasti olen kaupunginhallituksessa ja muissa toimielimissä, joissa olen jäsenenä aktiivisimpia keskusteluihin osallistujia ja vaikuttajia. Jos ei ole aktiivinen, on melko yhdentekevää, onko paikalla lainkaan. Vaikuttaa siltä, että monelle kokouspalkkio on suurin syy osallistua jonkin toimielimen kokoukseen.
On kuitenkin syytä huomioida, että kaupunginvaltuutetulle valtuustoaloitteiden tekeminen on vain eräs tapa vaikuttaaa. Valtuutetut voivat yrittää vaikuttaa myös esimerkiksi ottamalla suoraan yhteyttä virkamiehiin ja esittämällä ehdotuksiaan toteutettaviksi. Tämä on kustannustehokas, mutta näkymätön tapa vaikuttaa. Käsittääkseni tällainen vaikuttaminen on kuitenkin harvinaista. Pyrin itse vaikuttamaan kustannustehokkailla tavoilla aina tilanteeseen mielestäni parhaiten soveltuvalla tavalla. Merkittävin vaikuttamisen paikka kaupunginvaltuutetulla on vuotuisten budjettineuvotteluiden yhteydessä, jolloin voi esittää myös uudistuksia, joilla on talousvaikutuksia. Muulloin esityksillä ei saa olla talousvaikutuksia. Jos ollaan ulkona taloussovusta, ryhmän esitykset raukeavat.
Pahoittelut, että alla on tekstiä, josta rivivälit puuttuvat, koska olen kopioinut tekstejä ajan säästämiseksi suoraan Facebook-päivityksistäni!
Valtuustoaloite leikkipihojen tekonurmien korvaamiseksi lasten terveyden kannalta parhailla materiaaleilla
Espoon uudisrakentamisessa käytetään nykyään tavallisesti tekonurmia ja kumipinnoitteita lasten leikkipaikoilla. Tekonurmi on pehmeää muovia. Muovien pehmentämiseen käytetään ftalaatteja, jotka tunnetaan hormonihäirikköinä. Mikromuovit ovat lisääntymistoksisia ja samalla tiedämme, kuinka tahaton lapsettomuus on lisääntynyt länsimaissa huolestuttavasti. Toisaalta lasten immuniteetin kehittymiselle kosketus metsämaahan on tutkimuksissa todettu tärkeäksi. Espoossa onkin kaupungin päiväkotien suunnitteluohjeissa jo mainittu metsämaan eli kuntan käyttö päiväkotien pihoille lisättävänä elementtinä.
Tutkimusten mukaan tekonurmi- ja kumiset leikkikenttien pinnat ovat ulkonäöstä riippumatta valmistettu materiaaleista, jotka voivat olla vaarallisia lapsille ja aikuisille sekä ympäristöllemme. Tähän mennessä suurin osa tekonurmea koskevista tieteellisistä tutkimuksista on keskittynyt kemiallisiin komponentteihin ja suotoaineisiin, joissa on tunnistettu lukuisia syöpää aiheuttavia, hermotoksisia ja hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja.
Tekonurmi ja kumipinnoitteet on toki helppoa ylläpitää siistinä paljollakin kulutuksella, jolle lasten leikkipaikat helposti altistuvat, kun tiiviisti rakennetuilla alueilla pihat ovat pieniä. Leikkipaikkojen pintamateriaalien valinnassa tulisi kuitenkin asettaa lasten turvallisuus ja etu etusijalle. Lasten edun asettaminen muun edelle on meillä Suomessa yleisenä periaatteena. Leikkipihoille tarkoitettu puuhake (Engineered Wood Fiber) on toinen luonnollinen vaihtoehto leikkikenttien kumi- ja tekonurmipinnoille. Toisaalta, jos tiiviisti rakennettujen kerrostaloalueiden pienille leikkipihoille ei tunnu soveltuvan mikään lasten terveyttä vaarantamaton pinnoite, kuten metsämaa tai puuhake runsaan kulutuksen vuoksi, tulisi vaihtoehtona harkita minimikoon asettamista tiiviisti rakennettujen kerrostaloalueiden piha-alueille, mikä takaisi riittävän laajat piha-alueet uusissa kerrostaloissa asuville lapsille. Tämä tekisi samalla ulkoilusta, liikkumisesta ja pihaleikeistä nykyistä houkuttelevampaa.
Me Espoon kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoo selvittää, mitkä pintamateriaalit lasten leikkipihoilla ovat lasten edun mukaisia erityisesti lasten kemikaalialtistuksen välttämisen ja vastustuskyvyn kehittymisen kannalta ja ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta uusien asuinalueiden lasten leikkipihojen ja -paikkojen rakentamisessa ei käytetä enää muita kuin lasten terveyttä parhaiten tukevia pintamateriaaleja, kuten metsämaata, haketta ja turvahiekkaa.
Lähteitä:
Health Impacts of Artificial Turf: Toxicity Studies, Challenges, and Future Directions – PMC
Children and Athletes at Play on Toxic Turf and Playgrounds – National Center for Health Research
Tutkimus osoittaa hedelmien ja kukkien antioksidanttien voivan torjua mikromuovien haittoja
Espoossa 24.3.2025 Henna Kajava
Valtuustokysymys positiivisesta diskriminaatiosta Espoossa
Valtuustokysymystäni kannatti ainoastaan oma ryhmäni. Vaikka kyse ei ole aloitteesta, vaan tietojen kysymisestä meidän kaikkien päätöksenteon pohjaksi ja viisauden lisäämiseksi, eivät muut ryhmät halunneet tietoa asiasta. Valtuustokysymykseen saadaan kuitenkin vastaus, mutta se tulee vain kaupunginhallitukselle valtuustokäsittelyn sijaan tuen vähäisyyden vuoksi.
Valtuustokysymys positiivisen diskriminaation harjoittamisesta Espoossa
Positiivisella diskriminaatiolla tarkoitetaan myönteistä erityiskohtelua, jolla tavoitellaan tosiasiallista tasa-arvoa. Yhdenvertaisuuslain mukaan henkilöstön rekrytoinnissa voidaan käyttää positiivisen erityiskohtelun toimenpiteitä ja joissain Suomen kaupungeissa näin tehdään. Espoo harjoittaa positiivista diskriminaatiota ainakin joissain rekrytoinneissa Espoon vieraskielisen väestön eduksi.
Myönteisellä erityiskohtelulla edistetään epätasa-arvoa ja heikennetään palveluiden laatua, jos tasaväkisiksi hakuprosessissa asetetut hakijat eivät rekrytoinnissa olekaan tosiasiallisesti tasaväkisiä, vaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen heikompaa suomen kielen taitoa ”katsotaan läpi sormien”.
Espoossa harjoitetaan rekrytoinneissa maahanmuuttajataustaisten erityiskohtelua ilmeisesti ainakin lasten harrasteliikunnan ohjaajakoulutuksessa. Syksyllä 2023 Espoo aloitti maahanmuuttajajärjestöjen ja paikallisten urheiluseurojen kanssa lasten harrasteliikunnan ohjaajakoulutuksen, johon tavoiteltiin vähintään 40%:n maahanmuuttajataustaisten osuutta. Tavoitteessa onnistuttiin.
Me allekirjoittaneet Espoon kaupunginvaltuutetut kysymme seuraavaa:
1. Harjoitetaanko kirjastojen rekrytoinneissa positiivista erityiskohtelua – jos, niin millaisin kriteerein ja kuinka tämä käytännössä tapahtuu?
2. Koskeeko positiivinen erityiskohtelu kaikkia vieraskielisiä vai ainoastaan joitain tiettyjä etnisiä ryhmiä?
3. Kuinka suuri osuus Espoon kirjastojen työntekijöistä on vieraskielisiä?
4. Saatetaanko maahanmuuttajataustaisen toisinaan suomenkielistä hakijaa heikompaa suomen- tai jotain muuta taitoa välillä ”katsoa läpi sormien” ja valita maahanmuuttajataustainen hakija tehtävään, vaikka suomenkielinen hakija olisi paremman kieli- tai muun taitonsa perusteella tehtävään soveltuvampi?
5. Kuinka lasten harrasteliikunnan ohjaajakoulutuksessa on pyritty – viitaten aiemmin mainittuun esimerkkiin – maahanmuuttajataustaisten osuuden lisäämiseen ja onko tässä harjoitettu positiivista diskriminaatiota?
6. Missä kaikissa tilanteissa ja asioissa Espoossa harjoitetaan positiivista diskriminaatiota ja mitkä väestöryhmät ovat kussakin näistä erityiskohtelun kohteina?
7. Kuinka Espoossa harjoitetaan positiivista diskriminaatiota tarkalleen ottaen?
8. Missä tilanteissa Espoon kaupungin henkilöstöä on ohjeistettu tai suositeltu harjoittamaan positiivista diskriminaatiota?
Espoossa 24.2.2025 Henna Kajava
Facebook 5.3.2025:
Pyysin Merin mukaan tähän valtuustoaloitteeseen, jonka jätimme reilu viikko sitten valtuustossa. Muistin kuulleeni Merin kommentoineen jossain tilaisuudessa, että Espoon hiilineutraaliuslaskentaan täytyy laskea mukaan rakentamisen päästöt samalla, kun minäkin olin kritisoinut Espoon ilmastotiekarttaa kiivaan vieraskielisen väestön kasvun aiheuttamasta kiivaasta rakentamisesta aiheutuneiden hiilipäästöjen huomiotta jättämisestä. Meri suostui mukaan ja sain näin hyvin kannatusta vihreiltä kerrostalo- ja liikarakentamiskriittiselle näkemykselle ilmastopäästöihin, mikä tukee osaltaan vieraskielisen väestönkasvun hillitsemistä.
Valtuustoaloite rakentamisen päästöjen vähentämiseksi osana hiilineutraaliuslaskentaa ja ilmastotiekarttaa
Me allekirjoittaneet Espoon kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoon hiilineutraaliuslaskentaan sisällytetään pian myös rakentamisen ilmastopäästöt ja pyritään aktiivisesti vähentämään rakentamisen päästöjä. Espoon ilmastotiekartassa sivulla 17 esitetään, että laskenta ”ei sisällä rakentamisen, ruoan, tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyviä päästöjä”. Tämä luo hiukan vääristyneen kuvan kaupungin todellisista päästöistä. Rakentamisen päästöt ovat merkittäviä, ja sen merkittävyyttä lisää Espoon kiivas väestönkasvu.
Rakentamisen aiheuttamat ilmastopäästöt tulee huomioida osana kaavoitusta ja hiilineutraaliuslaskentaa. Rakentaminen tulisi rajoittaa vain varmasti tarpeelliseen ja sen tulisi perustua visioon ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä kaupungista. Rakentamistarpeita tulisi vähentää myös rakennusten ja rakenteiden elinkaarta pidentävillä toimilla ja rakennusten käyttötapamuutoksilla. Rakennusten purkamiselle pitää olla erityisen vahvat perusteet.
Huomiota tulee kiinnittää myös rakennustyyppien vaikutukseen hiilipäästöissä. Mitä korkeampi kerrostalo rakennetaan, sitä syvemmälle maahan perustukset on rakennettava ja usein tarvitaan laajoja, maanalaisia parkkihalleja.
Rakennusmateriaaleissa huomattavia päästövähennyksiä voidaan saavuttaa puun ja vähäpäästöisen betonin avulla. Vähähiilinen teräs ja sementti nostavat toistaiseksi huomattavasti rakentamiskustannuksia, mutta vähäpäästöinen betoni vähemmän.
Edelleen voidaan käyttää kierrätettyjä rakennusmateriaaleja ja rakentaa vaikka kokonainen uusi asuinalue, joka perustuu kierrätettyjen materiaalien käyttöön rakentamisessa. Näitä toimenpiteitä on hyvä tarkentaa osaksi ilmastotiekartan toimenpiteitä.
Kaiken kaikkiaan rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat yhteensä noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä. Rakentamisen osuus maankäytöstä, luonto- ja metsäkadosta sekä raaka-aineiden kulutuksesta on myös suuri. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus rakentamisen koko elinkaaren aikaisista päästöistä on noin viidennes.
Rakennusteollisuus: Ympäristö ja ilmasto – Vähähiilinen rakentaminen: Ympäristö ja ilmasto – Rakennusteollisuus RT
Kivifaktaa: Mistä rakentamisen päästöt koostuvat? Mistä rakentamisen päästöt koostuvat? | KIVIFAKTAA
Espoossa 24.2.2025 Henna Kajava (ps) ja Meri Löyttyniemi (vihr.)
Facebook 28.2.2025:
Länsiväylän jutussa mun kommentointia temuttamisesta maanantain valtuuston kokouksessa. Se poiki vihreiden valtuustoaloitteesta, joka ei kyllä mielestäni ollut hyvä, mutta pääsin tekemään sen avulla valtuuston yksimielisesti hyväksymän toivomusesityksen. Vihreiden aloitteessa vaadittiin, ettei Espoon kouluihin ja päiväkoteihin saisi viedä temukrääsää. Hankintasääntöjen mukaan Espoo ei hanki Temusta tuotteita, joten aloite koski varsinaisesti jotain epämääräistä joukkoa vanhempia, opettajia ja oppilaita, jotka saattaisivat temuttaa oppilaitoksissaan. Hyvin marginaali ”ongelma”.
Espoon päättäjät yksimielisiä temuttamisesta – tiukka ei roinalle | Paikalliset | Länsiväylä
Hennat jättivät tiistaina Inkoossa aluevaltuuston kokouksessa aloitteen järjestää päivittäinen lämmin ruoka Espoon Olarinluoman asunnottomien tilapäismajoitukseen. Pyysin Henna Partasen (vihr.) mukaan aloitteeseeni, koska hän oli mukana järjestämälläni tutustumiskäynnillä paikassa. Varmistin puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä näin, että sain riittävästi tukea aloitteelle. Tässä aloite kokonaisuudessaan:
Aluevaltuustoaloite ruokailun järjestämiseksi asunnottomien tilapäismajoituksessa
Olarinluoman tilapäismajoituksessa tai vastaanottokodissa järjestetään hätämajoitusta asunnottomille, jotka ovat pääasiassa päihteiden käyttäjiä. Monet ovat hyvin nuoria huumeiden käyttäjiä.
Tavanomaisesti vastaanottokotiin hakeutuvilla on rankat taustat ja siitä johtuen huono elämänhallinta. Espoon Olarinluomassa sijaitseva vastaanottokoti on ainoa laatuaan Länsi-Uudellamaalla, sillä sinne vastaanotetaan ilman yösijaa hakeutuvat, vaikka nämä käyttäisivät päihteitä. Vastaanottokodin alueella ei päihteitä kuitenkaan saa käyttää.
Vierailimme Olarinluoman vastaanottokodissa viime joulun alla pienellä päättäjäporukalla, ja juttelimme myös hieman vastaanottokodissa majoittuvien kanssa. Saimme kuulla, ettei vastaanottokodissa järjestetä muuta ruokailua kuin lähinnä leipää käsittävä aamupala. Nuoria miehiä oli nälissään. Omatoimista ruoan valmistusta vaikeutti se, että tiloissa oli yhteinen jääkaappi ja muut säilytystilat, joista itse ostetut ruokatarpeet häviävät helposti muihin suihin.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Olarinluoman vastaanottokoti alkaisi tarjoamaan vähintään yhden päivittäisen lämpimän ja terveellisen ruoan majoittujille. Tämä voitaisiin järjestää laittamalla yhdessä ruokaa vaihtuvin kokoonpanoin. Näin asunnottomat oppisivat samalla tekemään terveellistä ruokaa itselleen, jolloin parannettaisiin elämänhallintaa ja asukkaiden sekä fyysistä- että mielen terveyttä. Tällöin ei tarvitsisi myöskään palkata ulkopuolista keittiöhenkilökuntaa. Selvitetään tämän kustannukset ja toteuttamisvaihtoehtoja.
Inkoossa 25.2.2025 Henna Kajava (ps) ja Henna Partanen (vihr.)
Facebookissa 21.1.2025:
Jätin eilen oheisen valtuustoaloitteen Päivin (RKP) kanssa. Meidän tulisi siirtyä eduskunnassakin riitelyn ja olkiukkojen rakentelun sijaan yhteistyön tekemiseen. Vain sillä saadaan Suomen tulevaisuus kestävälle pohjalle.
PS:n tavoitteita valtuustoaloitteemme palvelee siinä, että kun säästetään enemmän luontoa joka paikassa, ehkäistään samalla liiallista rakentamista ja liiallista väestönkasvua. Riittävästä latvuspeittävyydestä huolehtiminen suosii myös pientalorakentamista, sillä pientaloalueilla latvuspeittävyys on suurempaa kuin kerrostaloalueilla.
Valitettavasti vain yksi kokoomuslainen allekirjoitti aloitteen, vaikka saimme muuten ihan mukavasti tukea aloitteellemme siten, että se tulee valtuuston käsiteltäväksi – toivottavasti vielä ennen vaaleja.
”Valtuustoaloite latvuspeittävyyden mittarin käyttöönottamiseksi kaupunginosatasolla Espoossa
Latvuspeittävyys on indikaattori, joka ilmaisee puiden osuutta suhteessa rakennettuun ympäristöön. Se indikoi myös kaupungin viherverkoston toimivuutta. Latvuspeittävyys on hyvä kaupunkisuunnittelun ohjauskeino niin yleis- kuin asemakaavoissa. Latvuspeittävyys ohjaa säästämään lähiluontoa, kun kaupunkialuetta tiivistetään ja lisäämään puustoa alueille, joilla latvuspeittävyys on heikko.
Latvuspeittävyyttä seurataan usein kaupunkitasolla, mutta sitä tulisi arvioida ja kehittää erityisesti kaupunginosatasolla, sillä ilmaston ääri-ilmiöt ja virkistyshyödyt ovat yleensä paikallisia. Alueet alkavat toimia selkeinä hiilinieluina, kun latvuspeittävyys ylittää 15–25 %.
EU:n ennallistamisasetusehdotuksen kaupunkiartiklaan sisältyy kaupunginosia koskeva kansainvälinen 30%:n latvuspeittävyyssuositus. Samoin tämä suositus sisältyy kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ja Pohjoismaiden ministerineuvoston 3-30-300 -säännön toteuttamissuosituksiin. Kaupunkien toivotaan varautuvan kyseisen säännön avulla ilmastonmuutokseen ja moninaisten, tutkimuksin todettujen luontohyötyjen tavoitellaan jakautuvan samalla tasapuolisemmin kaupunkien asukkaille.
3-30-300 -sääntö merkitsee kokonaisuudessaan, että jokaisen asunnon ikkunoista pitäisi näkyä vähintään kolme kunnollisen kokoista puuta, asuinalueen latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30% ja lähimmälle, monipuoliselle viheralueelle tulisi olla matkaa enintään 300 metriä. Kansainvälinen tutkijayhteisö on kehittänyt tämän säännön etenkin päättäjien käyttöön, jotta olisi helppoa mitata, onko asuinalueella riittävä määrä vihreää.
Latvuspeittävyysmittari ja 3+30+300 -periaate ovat käytössä Tampereen monimuotoisuusohjelmassa, mikä vastaa Luontoviisas Espoo -tiekarttaa. Tampereen koko kaupunkialueen latvuspeittävyys on 37,5%. Helsingissä latvuspeittävyys on 32%, mutta se vaihtelee kaupunginosittain 4 prosentista 65%:iin. Helsingin latvuspeittävyysluvut kuitenkin osoittavat, että vaikka kaupunkitasolla latvuspeittävyys ylittää esimerkiksi kansainvälisen 30 % suosituksen, kaupunginosatasolla erot ovat suuret ja toimia tarvitaan.
Monilla kaupungeilla on tavoite 30%:n latvuspeittävyydestä, esimerkkeinä mainittakoon Barcelona, Bristol, Canberra, Seattle ja Vancouver. Lontoossa tavoite on 25%.
Me kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoo ottaa käyttöön latvuspeittävyyden indikaattorin ja asettaa vähimmäistavoitteet latvuspeittävyydelle sekä kaupunki- että kaupunginosatasolla.
LÄHTEITÄ:
Kuntatekniikka (2024): Kaupunkiympäristö: 3-30-300-ohje tähtää terveellisempiin ja vihreämpiin asutuskeskuksiin – Kuntatekniikka
Science Direct (2024): Measuring the 3-30-300 rule to help cities meet nature access thresholds – ScienceDirect
Yle (2024): Tutkijalta suorat sanat pääkaupungille: kaupungeista tulee kuumia ilman kasvillisuutta ja puita | Luonto | Yle
Forum Virium Helsinki (2024): Kohti vehreää kaupunkia: oppeja Ruotsista, Tanskasta ja Hollannista – Forum Virium Helsinki
Konijnendijk, C. C. (2023). Evidence-based guidelines for greener, healthier, more resilient neighbourhoods: Introducing the 3–30–300 rule. Journal of forestry research. [Online] 34 (3), 821–830:
https://doi.org/10.1007/s11676-022-01523-z.
IUCN Urban Alliance (2021): Promoting health and wellbeing through urban forests – Introducing the 3-30-300 rule – IUCN Urban Alliance
Espoossa 20.1.2025 Henna Kajava ja Päivi Puntila”
Jätin maanantain valtuuston kokouksessa aloitteen ulkovälituntien järjestämiseksi yläkouluissa. Sisävälkkiä voisi olla edelleen, mutta lisäksi jokin tietty minimimäärä ulkovälkkiä kaikissa Espoon yläkouluissa päivittäin tai viikoittain. Nyt yläkoululaiset istuvat tyypillisesti kaikki koulupäivät kokonaisuudessaan sisällä ja välkät kuluvat lähinnä kännyköitä hiplaillen.
Aloite sai riittävästi kannatusta tullakseen myöhemmin valtuuston käsittelyyn.
Valtuustoaloite ulkovälituntien palauttamiseksi yläkouluihin
Espoon yläkouluissa ei ole enää ulkovälitunteja kuin osassa kouluista. Yläkoululaiset saavat itse valita, menevätkö välitunneilla ulos, mikä on johtanut siihen, että oppilaat viettävät koulupäivät kokonaan sisätiloissa. Jos nuori ei ulkoile juurikaan myöskään koulupäivien jälkeen, jää ulkoilu hyvin vähäiseksi.
Koska raikas ulkoilma virkistää ja välitunneilla tulee myös helposti liikuttua enemmän kuin sisällä, koko koulupäivän viettäminen sisällä vähentää todennäköisesti oppilaiden jaksamista ja heikentää keskittymistä oppitunneilla. Välituntien viettäminen sisällä lisää myös helposti päivittäistä aikaa, joka käytetään ruudulla ja somessa.
Kun välitunnit kuluvat kännyköillä, aivot eivät saa levätä oppituntien välillä, mikä myös heikentää koulussa jaksamista, keskittymistä ja oppimisen edellytyksiä.
Me Espoon kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoon yläkouluissa aletaan viettää jälleen kaikkia oppilaita velvoittavia ulkovälitunteja, ellei oppilaalla ole erityistä syytä viettää välituntia sisällä. Ulkovälituntien lisäksi voi olla sisävälitunteja, mutta määritellään jokin minimimäärä ulkovälitunteja, joita yläkouluissa tulee olla päivittäin tai viikoittain.
Valtuustotoivomukseni homottelun kitkemiseksi 18.11.2024 (toivomus nro 12.1.):
Valtuusto toivoo,että koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä mietittäisiin yhdessä nuorten kanssa, kuinka vähemmistöjä tarkoittavien termien, kuten ”homo” käyttämisestä haukkumasanoina voitaisiin päästä eroon. Yleisiä haukkumasanoja nuorten keskuudessa ovat myös esimerkiksi ”vammainen” ja ”kehari” (kehitysvammainen).
Poistin joidenkin toiveiden mukaisesti esimerkit haukkumasanoista toivomuksestani, koska niiden oli tarkoitus ainoastaan konkretisoida tilannetta. Valtuusto hyväksyi valtuustotoivomukseni.
Jätin kuluneen viikon valtuustossa seuraavanlaisen aloitteen yrittäjien ja yritystoiminnan huomioimiseksi Espoossa nykyistä paremmin. Kuvassa aloitettani kannattaneiden valtuutettujen nimilista.
Valtuustoaloite yrittäjien ja yritystoiminnan jatkumisen huomioimiseksi kaavamuutoksissa
Yrittäjät joutuvat toisinaan lähtemään tiloistaan kaavoituksen seurauksena. Esimerkiksi Pohjantorin kaavamuutoksen seurauksena nykyisten liiketilojen määrä vähenee murto-osaan entisestä. Pohjantorin yrittäjät ovat ottaneet yhteyttä kaupunginhallituksen jäseniin saadakseen apua kaupungilta uusien toimitilojen löytämiseksi. Monen pienyrittäjän näkemyksen mukaan heidän yritystoimintaansa soveltuvia kivijalkaliiketiloja on Espoossa vähän suhteessa tarpeisiin. Kaavamuutoksen seurauksena liiketilansa menettävät yrittäjät ovat joutuneet olemaan pitkään huolissaan toimintansa jatkamisedellytyksistä.
Espoossa halutaan luoda mahdollisimman hyvät edellytykset yritystoiminnalle. Tähän pyrkii myös Business Espoon toiminta. Yrittäjät eivät kuitenkaan aina ole tietoisia Business Espoosta ja sen tarjoamista palveluista.
Espoo voisi varmasti parantaa toimintatapojaan huomioimalla pienyrittäjät nykyistä paremmin kaavamuutosten yhteydessä. Jos yrittäjät ovat kaavoituksen seurauksena menettämässä toimitilansa, kaupunki voisi jo kaavoituksen valmistelusta tiedotettaessa viestiä, että Espoo tukee ja palvelee yrittäjiä, jos nämä joutuvat siirtymään liiketiloistaan muualle. Tämä vähentäisi yrittäjien huolta tulevasta.
Sopivien liiketilojen löytäminen tulisi tehdä Espoossa pienyrittäjille mahdollisimman vaivattomaksi. Samalla kaupungin tulisi pyrkiä olemaan mahdollisimman hyvin ajan tasalla siitä, kuinka paljon vapaita liiketiloja on tarjolla kysyntään nähden. Tätä tietoa on tärkeää hyödyntää kaavoituksessa.
Me Espoon kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoo kehittää toimintapojaan yrittäjät hyvin huomioiviksi kaavamuutosprosesseissa esimerkiksi silloin, kun yrittäjien voidaan ennakoida menettävän liiketilojaan.
Espoossa 18.11.2024 Henna Kajava
Kokoomukselta kannatusta herui ainoastaan kolmelta valtuutetulta (Laiho, Ruoho, Stenvall), demareilta yhdeltä (Juri), mutta vihreiltä jopa seitsemältä. Kannatusta tuli myös keskustalta (Halkosaari, Saramäki), kristillisiltä (Järvenpää ja Savela), Rkp:ltä (Puntila), vasemmistolta (Aavaparta) sekä Liike Nyt:ltä (Korhonen). Sain kannatusta myös omasta ryhmästäni.
Päivitys valtuustoaloitteesta 22.10.2024 (Facebook):
Jätin seuraavan valtuustoaloitteen eilisessä valtuuston kokouksessa. Ennakoin, ettei tämä – kuten ei mikään Espoon väestönkasvuun ja monikulttuuristumiseen kriittisesti vivahtava – saa muiden kuin oman PS-ryhmäni kannatuksen (+ Henri Korhosen Liike Nyt:stä).
PS:n ja kokoomuksen yhteistyö on äärimmäisen vaatimatonta kuntatasolla Espoossa. Vihreät ovat kannattaneet herkemmin monia aloitteitani. Ehkä tämä ero johtuu siitä, etten ole havainnut vihreissä sellaista ylimielisyyttä, jonka kansalaisetkin ovat yhdistäneet kokoomukselle tunnusomaiseksi piirteeksi. Liian pitkä valtakausi on huono juttu niin yksilön kuin organisaation ollessa kyseessä.
Valitettavasti tähän alle tekstiin eivät tarttuneet suorat linkit Tilastokeskuksen loistavaan aineistoon, jotka liitin valtuustoaloitteeseen. Ainakin valtuutetut ovat nyt tietoisia teoriassa, miten monipuolista tietoa Espoon väestökehityksestä on tarjolla Tilastokeskuksen sivustolla. Ovat kuitenkin tietenkin liian kiireisiä ja työnsä uuvuttamia tuohon tietoon tutustuakseen.
Valtuustoaloite Espoon väestökehityksen esittämisestä kaupungin sivustolla
Espoon vieraskielisen väestön kehityksessä on tapahtunut viime aikoina merkittäviä muutoksia lähtömaiden suhteen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäyssota sekä toisaalta elintason nousu Virossa. Samalla Espoon väestökehityksen muutokset ovat keskeisessä roolissa kaupunkimme kehityksessä. Väestökehitys vaikuttaa oleellisesti palveluiden järjestämiseen, kotouttamiseen ja mahdollisuuksiin torjua segregaatiota. Sekä espoolaisilla asukkailla että kuntapäättäjillä tulisi olla tämän vuoksi jatkuvasti ajantasaista ja monipuolista tietoa kotikaupunkimme väestökehityksestä.
Tilastokeskus tuottaa vuosittain monipuolista aineistoa Espoon väestöstä, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Seuraavassa esimerkkejä:
Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot. PxWeb (
stat.fi)
Väestö 31.12. muuttujina Alue, Syntymävaltio, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot. PxWeb (
stat.fi)
Väestö 31.12. muuttujina Alue, Taustamaa, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot. PxWeb (
stat.fi)
Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kansalaisuus, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot. PxWeb (
stat.fi)
Tilastokeskus tuottaa aineistoa esimerkiksi Espoon väestömääristä asukkaiden alkuperä- tai taustamaiden mukaan eriteltynä. Espoo voisi koostaa nämä tiedot tilastollisiksi aikasarjoiksi vastaavalla tavalla kuin Helsingin seudulta on koostettu tiedot väestöryhmien äidinkielten mukaan (kuva alinna), mutta suoraan Tilastokeskuksen maakohtaisesta aineistosta, yhdistelemättä espoolaisten taustamaita alueellisiksi ryhmiksi. Maiden yhdistely laajempiin alueellisiin ryhmiin heikentää tiedon käyttömahdollisuuksia, kun samoissa ryhmissä on toisinaan hyvin erityyppisiä maita. Esimerkiksi Aasia käsittää niin Lähi-idän alueen kuin Espoolle työperäisen maahanmuuton kannalta merkitykselliset alkuperämaat Intian, Kiinan ja Filippiinit.
Me Espoon kaupunginvaltuutetut pyydämme tilastollisen aikasarjan Espoon väestökehityksestä vähintään viimeisten kymmenen vuoden ajalta espoolaisten alkuperä- /taustamaiden mukaan eriteltynä ja Tilastokeskuksen tietojen pohjalta koostettuna sekä näiden tietojen esittämistä myös tarkoituksenmukaisesti ja järkevästi ryhmiteltynä siten, että niistä voidaan laatia myös selkeät kuvaajat. Lisäksi esitämme näiden tietojen lisäämistä Espoon kaupungin sivustolle sekä tietojen päivittämistä vuosittain ajantasaisiksi, jotta sekä Espoon asukkaat että päättäjät ovat jatkuvasti perillä kotikaupunkimme monikulttuurisen väestökehityksen muutoksista. Espoon väestökehitykseen liittyy monenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia, joten tämän keskeisen Espoon tulevaisuuteen vaikuttavan tiedon tulisi olla selkeästi ja ajantasaisesti espoolaisten vapaasti nähtävillä.
Espoossa 21.10.2024 Henna Kajava
17.10.2024
Erityisen paljon kannatusta saanut aluevaltuustoaloitteeni lasten ja nuorten suunterveyden laiminlyöntien ehkäisemiseksi ja siihen liittyvä yksimielisesti hyväksytty toivomusponteni:
Aloitteeni käsiteltiin aluevaltuuston kokouksessa 25.2.2025. Tämä ei johtanut mihinkään, mutta hammaslääkärinä toimiva aluevaltuutettu piti tunteikkaan puheen siitä, kuinka lasten hammastarkastukset eivät toimi kaikkialla hyvinvointialueella ja kuinka karmivat ovat toisinaan seuraukset, joten laadin kiireessä asiaa korjaamaan pyrkivän toivomusponnen. En ehtinyt pyytää edes puheenvuoroa kokousjärjestelmässä, joten jouduin huutamaan puheenvuoropyynnön.
Päivitys 1.10.2024 (Facebook)
Jätin eilisessä LUHVA:n aluevaltuuston kokouksessa tällaisen valtuustoaloitteen 30 muun aluevaltuutetun tuella.
Aluevaltuustoaloite lasten ja nuorten suunterveyden laiminlyöntien ehkäisemiseksi
Espoossa tehdystä laajasta rekisteritutkimuksesta käy ilmi, että vähävaraisuus johtaa usein suunterveyden laiminlyönteihin. Hammashoidon laiminlyönti aiheuttaa lapselle tarpeetonta elämänlaadun heikkenemistä sekä lisää hammashoidon kustannuksia myöhemmin.
Aiemmin lapsilla oli yhtäläiset mahdollisuudet päästä hammastarkastuksiin ja saada hammashoitoa, kun koulujen hammashoitolat huolehtivat lasten hammastarkastuksista ja suunterveydestä. Nykyään nämä alkavat olla monin paikoin jo historiaa. Lasten suunterveydestä huolehtiminen edellyttää nykyään aiempaa enemmän vanhempien aktiivista panosta.
Monen lapsen hammashoitoon pääsy kaatuu siihen, ettei etenkään yksinhuoltaja pääse kuskaamaan pieniä lapsia hammashoitolaan työn takia. Köyhissä perheissä on usein myös psyykkisiä ja somaattisia sairauksia, jotka kuormittavat arkea, eikä lasten vieminen hammashoitolaan toteudu. Jotkut vanhemmat myös välttelevät lasten viemistä hammashoitolaan, jos he eivät ole huolehtineet lastensa hampaista.
Hammastarkastuksiin ja -hoitoon menemisen olisi hyvä olla mahdollisimman vaivatonta myös nuorille, koska nuorten mielenterveysongelmat johtavat usein suunterveydenhuollon laiminlyöntiin.
Koulun roolia hammashoidossa on mahdollista palauttaa liikuteltavilla palveluilla. Lähelle vietävillä palveluilla saadaan ikäluokkatarkastukset tehtyä joustavasti ja kattavasti. Poispudokkaita ei ole. Mobiili yksikkö voi olla autossa ja kontissa. Kevyt hoitopiste voidaan kasata myös koulun tiloihin. Joillakin hyvinvointialueilla näistä käytännöistä on jo hyviä kokemuksia.
Oulussa on lisäksi ideoitu lasten suunterveyden yhdistämistä muihin perhepalveluihin siten, että lasten ja nuorten vakavat hammassairaudet estetään.
Me allekirjoittaneet Länsi-Uudenmaan aluevaltuutetut esitämme, että lasten ja nuorten suunterveyden laiminlyöntejä pyritään ennaltaehkäisemään tehokkaasti ja pyritään palauttamaan lasten ja nuorten tasapuoliset mahdollisuudet päästä hammastarkastuksiin ja saada oikea-aikaista suunterveyden hoitoa.
Päivitykseni 20.9.2024 (Facebook):
Länsiväylä uutisoi valtuustotoivomuksestani, joka hävisi maanantaina valtuuston kokouksen äänestyksessä. Sain toivomukselle kuitenkin hyviä kannattajia muistakin puolueista.
Käsittelimme kaavaa Suurpellossa, jolla on tarkoitus avata suljettu tienpätkä, jota on käytetty asukkaiden autotienä. Asukkaiden mukaan tie on aikoinaan suljettu pieleen menneen asukkaiden kuulemisprosessin jälkeen. Tilanne on ollut hyvin erityislaatuinen ja sen vatvominen on kestänyt vuosikausia. Ajattelin, että on syytä tarkistaa kaupunkisuunnittelun prosessit Suurpellon liikennejärjestelyiden osalta sisäisesti, jotta vastaavanlainen ei enää toistuisi. Vain 16/75 valtuutettua kannatti esitystäni (puolesta äänestäneet kuvassa) – mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja, arkkitehti Särkijärvi.
Usein sitä ihmettelee, millä perusteilla valtuutetut äänestävät. Ainakin syyt vaikuttavat olevan paljon monimuotoisempia kuin pelkät asiasyyt. Eräs syy saattaa olla, että olen ollut liian aktiivinen tekemään esityksiä ja aloitteita.
Kaupunginhallituksessa sentään toinen asiaan liittyvä esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti – tästäkin esityksestäni mainittiin Länsiväylässä.
Päivitys 18.6.2024 (Facebook)
Tämä on jäänyt uutisoimatta. Aluevaltuuston kokouksessa noin viikko sitten jätin oheisen aloitteen geenitestien hyödyntämiseksi terveydenhuollossa, jotta löydettäisiin nopeammin kullekin tehokkain ja vähiten haittoja/riskejä aiheuttava lääke. En saanut aloitteeseen yhtään allekirjoitusta tällä kertaa, mikä kieltämättä ihmetytti. Ajattelin kuitenkin jo etukäteen, että ihan sama tuleeko allekirjoituksia ja miten paljon, koska luotan terveydenhuollosta hyvinvointialueella vastaavaan Markus Paanaseen. Uskon, että hän edistää ehdotuksia, jos katsoo ne kannattaviksi edistää.
Aluevaltuustoaloite farmakogeneettisten testien hyödyntämiseksi
Lääkkeet tehoavat ja toisaalta aiheuttavat sivuvaikutuksia hyvin yksilöllisesti. Geeni- eli farmakogeneettisten testien hyödyntäminen hyvin tehoavien ja toisaalta mahdollisimman vähän haitallisia sivuvaikutuksia aiheuttavien lääkkeiden löytämiseksi ja sopivalla annostuksella kullekin potilaalle on tuloillaan oleva kehitysaskel, jonka ottamista on syytä vauhdittaa. Nykyisellään geenitestejä hyödynnetään hyvin vähän ja usein vasta silloin, kun on jo todettu, ettei lääke sovi potilaalle. Geenitestien laajalla hyödyntämisellä olisi mahdollista tehostaa terveydenhoitoa, säästää hyvinvointialueen niukkoja resursseja ja vähentää inhimillistä kärsimystä.
Geenitesti kustantaa parisataa euroa, joten testien käyttöönottoon julkisin varoin ei liene ainakaan toistaiseksi resursseja. Sen sijaan hyvinvointialueen terveyspalveluissa voitaisiin vauhdittaa geenitestien hyödyntämistä hyvällä viestinnällä sekä lääkäreiden koulutuksella. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voisi olla myös vauhdittamassa geenitestien hyödyntämistä koskevien linjausten aikaansaamista kansallisella tasolla. Geenitestien kehittymistä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia seuraamalla hyvinvointialueella voidaan saada niiden hyödyt käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Psykiatria on eräs tärkeimmistä erikoisalueista, jolla geenitestejä voidaan hyödyntää. Muun muassa psykoosi- ja depressiolääkkeiden kohdalla geneettiset yksilölliset vaihtelut ovat suuria. Samalla näitä lääkkeitä on laaja kirjo. Nykyisellään sopivan lääkkeen löytymisessä potilaalle sopivalla annostuksella voi kestää vuosia. Tällaisessa tilanteessa potilaan tila käy helposti entistä huonommaksi ja toipumisennuste heikkenee.
Me hyvinvointialueen valtuutetut esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella selvitettäisiin, kuinka farmakogeneettisten testien hyödyt saataisiin mahdollisimman laajalti käyttöön ilman kustannusten kasvua.
Espoossa 11.6.2024 Henna Kajava
Yle (30.11.2018): ”Geenitesti näytti, että Anne oli syönyt vuosia hänelle sopimattomia masennuslääkkeitä – lääkärit eivät kuitenkaan osanneet tai halunneet hyödyntää testituloksia”
https://yle.fi/a/3-10520440
Päivitys 28.5.2024 (Facebook):
Eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa oli taas myönteisesti poikkeuksellinen äänestys. Tein esityksen, että seuraavassa hyväksyttäväksi tuotavassa meluntorjuntaohjelmassa huomioidaan myös raideliikenteen aiheuttama melu sekä meluntorjunta kaavoituksessa eri kaavatasoilla. Varsin poikkeuksellista, että PS:n edustajan esitys voittaa äänestyksen murskalukemin 12-3. Vastaan äänestivät kokoomuksen Vuornos, Sammallahti ja M. Laakso. Syytä voi vain arvailla, mutta luulen sen johtuvan ”nuorisosiiven” mustavalkoisesta sääntelyn vastustamisesta – vaikka kyse olisi asukkaiden viihtyisyyden parantamisesta. Raiteiden varren asukkaat Leppävaarassa ovat mm. valittaneet pikaratikan raiteiden kirskunnasta. Esityksessäon paha kirjoitusvirhe, kun sitä jouduttiin muokkaamaan kokouksen aikana, jotta se olisi mahdollisimman monelle hyväksyttävässä muodossa
Päivitys 23.5.2024 (Facebook):
Kuluneena maanantaina oli tiukat paikat valtuuston kokouksessa kun toisen toivomusesitykseni (10.2., kuva alla) hyväksyttiin tiukan äänestyksen tuloksena äänin 34-31, tyhjiä 9. Toivomusesitykseni liittyivät valtuustoaloitteeni käsittelyyn aiheena lasten ja nuorten sähkötupakoinnin torjuminen Espoossa, koskien lähinnä kouluja. Toinen valtuustotoivomukseni hyväksyttiin yksimielisesti.
Kiinnostavinta oli, kuinka kaikki puolueryhmät jakaantuivat – omamme mukaan lukien – äänestyksessä. Vihreiden pj. Mikki Kauste sanoi puheenvuorossaan olevansa kahden vaiheilla, kuinka äänestää. Hänen mielestään päihteiden haittavaikutuksia esittävän kuvamateriaalin esittäminen lapsille – vaikka toivomuksessa on kyse nuorista – on kyseenalaista, tjsp. Kuitenkin on huomattava, että vihreistäkin löytyi toivomusesityksen kannattajia, kuten valtuuston puheenjohtaja.
Päivitykseni 24.4.2024 (Facebook)
Jätin maanantain valtuuston kokouksessa tällaisen valtuustoaloitteen.
Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen prosessien tarkistamiseksi epäillyissä kotiväkivaltatapauksissa
Neljävuotias poika menehtyi Joensuussa isäpuolensa aiheuttamiin vammoihin viime kesänä. Pojan kohtalo järkytti syvästi myös espoolaisia. Espoolaiset kävivät sytyttämässä helmikuussa tapauksen oikeudenkäyntien aikoihin kynttilöitä pojan muistolle Tapiolan jääradan tuntumassa. Poika ei olisi menehtynyt, jos tämän päiväkodin ohjaaja olisi reagoinut riittävällä tavalla pojan vastaukseen ”Miksi isi kiusaa?”, kun pojalta kysyttiin syytä hänen näkyviin vammoihinsa. Päiväkodin ohjaaja jätti viestin kotiväkivaltaepäilystä sosiaalityöntekijälle varmistamatta, että viesti meni perille ja että poika turvattiin pikaisesti väkivallalta. Tämä olisi ollut mahdollista esimerkiksi soittamalla suoraan poliisille, kun sosiaalityöntekijä ei ollut tavoitettavissa. Tämän lisäksi pojalla oli havaittu päiväkodissa jo pitkään erilaisia vammoja, mutta niiden syitä ei ollut ilmeisesti selvitetty poikaa puhuttamalla, vaan uskottiin äidin selityksiä niiden aiheutumisesta.
On varmistettava, että meillä Espoossa ohjeistukset päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle ovat sellaiset, että ne ennaltaehkäisevät mahdollisimman tehokkaasti lasten joutumista vakavan kotiväkivallan uhreiksi. Henkilökunnalla on tärkeää olla herkkyyttä myös monikulttuurisen väkivallan muotojen tunnistamiselle ja osaamista niihin puuttumiselle. Edellä mainittuihin liittyvät keskeisesti tyttöjen sukuelinten silpomisen uhka ja tyttöjen liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen ankara rajoittaminen.
Fyysisen väkivallan osalta voidaan kysyä, ohjataanko henkilökuntaa havaitsemaan lapsen vammoja? Jos vamma havaitaan, onko henkilökunta koulutettu puhuttamaan lasta oikealla tavalla, jotta jo päiväkodissa tai koulussa voidaan saada selkoa, onko lapsen vamma seurausta mahdollisesta kotiväkivallasta, jotta ei toisaalta kuormiteta turhaan ruuhkautunutta lastensuojelua? Entä onko henkilökuntaa koulutettu herkkyyteen havaita muutoksia lapsen käyttäytymisessä liittyen mahdollisiin väkivaltakokemuksiin?
Lapsen asian hoitaminen on tukevammalla pohjalla, jos lapsesta tehdyt havainnot eivät jää vain yhden ihmisen tietoon, vaan asiaa hoidetaan enemmän tiimissä. Onko henkilökuntaa ohjeistettu hoitamaan lapsen asiaa muutoin kuin yksin, jolloin lapsen tilanne hoidetaan varmemmin ohjeistuksen mukaisesti? Ovatko ohjeistukset riittävän yhdenmukaiset ja selkeät? Velvoittaako ohjeistus varmistamaan, että viesti lastensuojeluun menee perille ja siihen reagoidaan riittävällä tavalla?
Me Espoon kaupunginvaltuutetut esitämme prosessien tarkistamista Espoon osalta päiväkotien ja koulujen henkilökunnan ohjeistuksessa ja koulutuksessa, jotta voimme varmistua päiväkotien ja koulujen henkilökunnan puuttuvan riittävän tehokkaasti lapsia mahdollisesti uhkaavaan kotiväkivaltaan. Henkilökunnalla olisi oltava herkkyyttä ja osaamista tunnistaa mahdollisia kotiväkivaltatilanteita, puhutella lasta oikein tilanteen selvittämiseksi sekä ohjeistus varmistaa riittävä avun saanti lapselle, jotta hänen turvallisuutensa on varmistettu.
Espoossa 22.4.2024 Henna Kajava
Yle (12.2.2024): Epäillyn lapsimurhan karmeat yksityiskohdat paljastuivat oikeudessa – lapsi olisi voinut pelastua, jos olisi saanut heti hoitoa:
https://yle.fi/a/74-20073753
Länsiväylä (19.2.2024): Espoolaiset sytyttivät kynttilän julmalla tavalla menehtyneelle 4-vuotiaalle joensuulaispojalle:
Päivitykseni 21.4.2024 (Facebook):
Tällaisen aluevaltuustoaloitteen jätin kuluneella viikolla aluevaltuuston kokouksessa. Tämä ei ole kovin kummoinen aloite, mutta olen saanut sen verran palautetta monikulttuurisuudesta johtuvista asuntovaurioista palomiehiltä, kiinteistönhoitajilta sekä kiinteistönvälittäjiltä, että päätin tehdä aihetta koskevan aloitteen. Seuraavaksi kerraksi on jo suunnitteilla todella merkittävä, kustannuksia säästävä ja inhimillisiä kärsimyksiä vähentävä aloite!
”Aluevaltuustoaloite maahanmuuttajayhteisöjen hyödyntämiseksi paloturvallisuuskoulutuksessa
Päihdeongelmaiset sekä kasvava vanhusväestö ovat erityisiä riskiryhmiä paloturvallisuuden kannalta. Kuitenkin myös kehittyvistä maista Suomeen muuttaneet ovat yliedustettuina tulipalojen aiheuttajina. Esimerkiksi Ylen viime syksynä uutisoimassa Vantaan kerrostalopalossa, jossa kuoli neljä lasta ja äiti, kyse oli maahanmuuttajataustaisesta perheestä. Myös vuonna 2016 kolmen lapsen ja äidin hengen vaatineen huoneistopalon uhreina oli maahanmuuttajataustainen perhe. OTKESin selvityksen mukaan ghanalaistaustaisella perheellä oli osittain maahanmuuttajataustaan liittyviä puutteita turvallisuusosaamisessa: asunnossa ei ollut lainkaan palovaroittimia, ja saunan käytössä oli osaamattomuutta. OTKESin mukaan maahanmuuttajille pitäisikin varmistaa turvallisuutta koskeva perusosaaminen. Länsimainen turvallisuusajattelu ja -kulttuuri pitäisi tehdä kaikille maahanmuuttajille tutuksi.
Samalla, kun riskiryhmät paloturvallisuuden kannalta Länsi-Uudellamaalla kasvavat, hyvinvointialueelle on annettu tavoitteeksi tulipalojen määrän puolittaminen kustannusten vähentämiseksi. Maahanmuuttajajärjestöjä tai -yhteisöjä ei ole toistaiseksi hyödynnetty sanottavasti paloturvallisuusneuvonnassa. Kuitenkin maahanmuuttajajärjestöjä ja -yhteisöjä on hyödynnetty monin tavoin maahanmuuttajien valistus- ja opetustyössä, kuten tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisyssä, tyttöjen ja naisten tasa-arvokoulutuksessa, jengirikollisuuden kitkemisessä, uskonnollisen radikalisoitumisen ehkäisyssä, eroperheiden isien motivoinnissa huolehtimaan lapsistaan ja matematiikan lisäopetuksen antamisessa somalitaustaisille lapsille.
Maahanmuuttajataustaisten paloturvallisuusneuvonnassa olisi tarkoituksenmukaista kouluttaa maahanmuuttajataustaisten joukosta avainhenkilöitä, jotka jakaisivat tietämystään kustannusneutraalisti ja vapaahtoistyönä omille yhteisöilleen.
Me aluevaltuutetut esitämme, että maahanmuuttajayhteisöjä hyödynnetään jatkossa aktiivisesti maahanmuuttajataustaisten paloturvallisuuskoulutuksessa. Palomiehet vierailevat kyllä lastentarhoissa, mutta tätä ei voi pitää riittävänä maahanmuuttajataustaisten paloturvallisuuskoulutuksena.
Espoossa 16.4.2024 Henna Kajava
Lähteitä:
Yle (8.10.2023): Poliisi epäilee Vantaan tulipalon alkaneen saunasta, jossa vaikuttaa olleen sinne kuulumatonta materiaalia – äiti ja neljä lasta menehtyiväthttps://yle.fi/a/74-20054106
Päivitykseni 13.2.2024 (Facebook):
Aluevaltuuston kokous pidettiin tällä kertaa Granissa. Ilmapiiri on mielestäni hyvinvointialueen päättäjien keskuudessa huono. Puolueet ovat blokkiutuneet politikoimaan toisiaan vastaan. Valtuustoaloitteeni vammaisjärjestöjen toiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi, jatkossa, kun niiden toiminta-avustukset leikkaantuivat hyvinvointialueella omituisen tasajakomallin seurauksena tuhanteen euroon per järjestö, oli toimintaa tai ei, keräsi PS:n ryhmän lisäksi vain pari allekirjoitusta muista ryhmistä. Sen sijaan pari vihervasemmiston typerääkin typerämpää aloitetta keräsi moninkertaisen määrän allekirjoituksia vihervasemmiston + hyvinvointialueella elinvoimaisen RKP:n yhteisponnistuksin. Kokoomuksesta ei yleensä juuri allekirjoitella kuin ryhmän omia aloitteita, joiden tekemistä pyrkivät kuulemma välttämään. Toisessa hölmöistä aloitteista RKP:n aluevaltuutettu peräänkuulutti kiteytetysti raskaana oleville naisille enemmän henkistä tukea ja siinä heitettiin ilmaan aika villi väite, jonka mukaan Suomen alentunut syntyvyys johtuisi naisten synnytyspeloista.
Ohessa oma aloitteeni:
Aluevaltuustoaloite vammaisjärjestöjen avustuksista
Hyvinvointialueen vammaisjärjestöille myönnettiin kuluvaksi vuodeksi avustuksia tuhat euroa kullekin. Toiminnan laajuudella, aktiivisuudella ja järjestön tarjoamilla palveluilla ei ollut näin ollen merkitystä avustusten jaossa. Hyvinvointialueen kunnilla oli kuitenkin pitkäaikainen kokemus ja tietämys vammaisjärjestöjen toiminnasta, jonka hyvinvointialue olisi varmasti saanut käyttöönsä niin halutessaan. Lisäksi hyvinvointialueella oli aikaa koko viime vuosi tutustua vammaisjärjestöjen toimintaan.
Hyvinvointialueen vammaisjärjestöille myönnettyjen tukien äkillinen ja ennakoimaton romahdus aiempiin toimintavuosiin verrattuna uhkaa lakkauttaa monen järjestön toiminnan kokonaan. Joillakin järjestöillä on esimerkiksi palkattuja työntekijöitä. Vammaisyhdistykset järjestävät erilaista toimintaa vammaisille, koska vammaiset ovat helposti ulkopuoliseksi jäävä ryhmä. Heidän on usein hyvin vaikeaa osallistua tavanomaiseen yhdistys- ja muuhun toimintaan rajoitteidensa vuoksi. Vammaisyhdistykset järjestävät esimerkiksi vammaisliikuntaa ja tarjoavat monenlaista ihmisten aktivointia, vertaistukea ja neuvontaa.
Entä kuinka yhdistysten toimintaa voidaan arvioida vuonna 2025, kuten on suunniteltu, kun toiminnan edellytyksiä ei ole tuettu?
Me aluevaltuutetut esitämme, että kun vammaisjärjestöille myönnetään avustuksia, niiden toiminnan mittaluokka, aktiivisuus ja niiden järjestämät palvelut huomioidaan avustusten määrissä, ja että vammaisille järjestetään jatkossakin vammaisjärjestöjen tarjoamia tärkeitä palveluita, kuten liikuntaa sekä muuta toimintaa ja yhteisöllistä tukea, kuten tähänkin saakka. Yhdistysten toimintaa arvioitaessa suunnitellusti vuonna 2025, arvioinnin tulisi perustua niiden toimintaan ennen vammaisjärjestöille myönnettyjen tukien
tasajakomallin aiheuttamaa tukien leikkaantumista.
Päivitykseni 21.12.2023 (Facebook):
Viimeinen poliittinen päivitys ennen joulua. Maanantaina oli kaupunginhallituksen kokous, jossa tein esityksen ajatuksella, ettei kaupungin hallintoa kasvatettaisi, vaan sinne perustettavat uudet virat toteutettaisiin hallinnon sisäisinä siirtoina. Jotta se tuli hyväksytyksi, esitys täytyi pitkälti vesittää (vas. alla), mutta tämä PS:n ja kokoomuksen yhteinen näkemys tuli selväksi ja sillä on varmaankin vaikutusta. Myös sillä voi lohduttautua, että Espoossa on kaupunginjohtajan mukaan selvästi pienemmät hallintokulut kuin Helsingissä ja Vantaalla.
Tiistaina oli viimeinen kokous – Espoon vammaisneuvoston kokous, jossa olen kaupunginhallituksen valvojana. Nyt oli paljon erityisen kiinnostavaa asiaa. Esimerkiksi yllä näkyvä grammi: Espoossa vieraskielisten oppilaiden osuus peruskouluissa on 28%, mutta erityisoppilaista vieraskielisten osuus onkin jo 45% sekä tehostetun tuen oppilaista jo yli puolet. Opetustoimessa ollaan kovin huolestuneista tästä nopeasti kasvavasta trendistä. Se lisää merkittävästi tietenkin oppilaskohtaisia kustannuksia, kun rahoitus on muutenkin kovin tiukoilla.
Espoossa on kuitenkin onneksi selkeä näkemys siitä, että erityisluokkia tarvitaan. Helsingissä tilanne on luisumassa erittäin huolestuttavaan suuntaan, sillä sieltä erityisluokat ollaan kuulemma lakkauttamassa. Lapsiperheen kannattaa huomioida tämä, jos suunnittelee muuttoa Helsinkiin – monien koulujen mediassa esillä ollut järkyttävä meininki sen kuin pahenee. Ainakin Espoo näyttäytyy varmasti kilpailukykyisenä opettajien mielestä pk-seudulla, kun Vantaalla tilanne on samantyyppinen.
Päivitykseni 19.3.2025 (Facebook):
Maanantain valtuuston kokouksessa valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomukseni alustavasta tarkastelusta perustaa Espoon Olarinluoman Gräsan kädentaitojen keskuksen tapaisia lasten ja nuorten matalan kynnyksen tiloja muuallekin Espooseen tai ainakin tällaisia harrastusmahdollisuuksia. Itselle askartelu ja jonkinlainen taiteellinen käsillä tekeminen on ollut tärkeää pienestä pitäen. Se on mielestäni myös tärkeä itsensä kehittämisen osa-alue, joka treenaa aivoja laajemminkin.
Eilen oli aluevaltuuston budjettikokous. Muut ryhmät eivät halunneet mm. ryhmämme esittämää puolueiden ryhmärahojen leikkaamista edes neljänneksellä, joten veronmaksajien varoilla kustannetaan jatkossakin mm. suuria, aluevaltuustoryhmien lehtimainoksia.
Kokouksessa Vuornos ehdotti yllättäen, että budjettisopuun lisätään Hangon vuodeosastopaikkojen lakkauttaminen, jotta saataisiin Tapiolan senioreiden palvelukeskus säilytettyä. Äänestin sellaisen esityksen puolesta, jossa Tapiolan palvelukeskus säilytetään, mutta ei lakkauteta Hangon vuodeosastopaikkoja. Kyse oli vain 300 000 eurosta. Mielestäni vanhusten tulisi saada siirtyä ajasta ikuisuuteen omassa kodissaan, mutta jos se ei ole mahdollista, kuitenkin omalla paikkakunnallaan niin halutessaan.
Aluevaltuuston kokous pidettiin tällä kertaa Vihdin lukiossa, jossa ruokalan erikoisuutena oli varsin isänmaallinen seinätaulu vihtiläisistä sankarivainajista (eka kuva).
Päivitykseni 20.11.2023 (Facebook):
Tänään Espoon valtuuston kokouksessa valtuusto hyväksyi yksimielisesti pari valtuustotoivomustani. Kannatusta tuli suorastaan ennätysmäisesti. Myös kiitosta tuli ja erityisesti sellainen lämmittää tullessaan erittäin harvoin aloitteita kannattavalta valtuutetulta. Vielä täytyy pullistella sillä, että koska esityslista oli varsin lyhyt, voi oman valtuustoaloitteeni ja siihen liittyvien esitysteni käsittelyä pitää toisena keskeisimmistä tänään valtuustossa käsitellyistä asioista.
Päivitys 2.11.2023 (Facebook):
Täytyy välillä markkinoida omia aikaansaannoksia politiikassa. Koen aluevaltuustoaloitteita tehokkaammaksi keinoksi ottaa yhteyttä suoraan hyvinvointialueemme johtoon saadessani ideoita asioiden kehittämiseksi. Ideoitani on toistaiseksi pidetty hyvinä.
Nyt viimeksi ehdotin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon hengessä, että terveyskeskusasiakkaille annetaan tuloste käteen, jossa on paitsi hoito-ohjeet vaivoihin, myös ohjeet vaivan uusimisen ennaltaehkäisemiseksi.
Lisäksi ehdotin ravitsemusreseptin käyttöönottoa, sillä joku aluevaltuutetuista teki jonkin aikaa sitten aloitteen liikuntareseptistä. Tällaiset reseptit tarkoittavat, että lääkäri määrää reseptien painoarvolla asiakkaille liikuntaa ja/tai ravitsemusta, joka pitäisi hänet terveempänä.
Kuulemma lääkärit ovat harjoittaneet em. laaja-alaisten terveysohjeiden jakamista vaihtelevasti, etsien tietoa tietokannastaan kukin erikseen. Jatkossa tulisi yhtenäisempi ja systemaattisempi käytäntö, jos alustavasti hyvin vastaanotettu ehdotukseni laitetaan täytäntöön.
Päivitys 25.10.2023 (Facebook):
Eilen aluevaltuuston kokouksessa valtiovarainministeri Purran kanssa ja toissapäivänä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kaupunginvaltuuston kokouksessa käydään yleensä kovaa taistoa asioista, mutta aluevaltuuston kokoukset ovat perin rauhallisia, kun asiat on päätetty yleensä kokonaan jo aluehallituksessa ja puolueryhmien välisessä neuvottelutoimikunnassa. Ne ovat siten lähinnä pelkkää nuijimista ja aika yleisluonteisia puheita, joissa on niin paljon toistoa, että vaikea ymmärtää.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa oli poikkeuksellisen kiivas tunnelma, kun käsiteltiin kahta isoa asiaa – Espoon veroprosenttia ja Komeetan koulun purkamista Olarissa jättipäiväkodin tieltä. Aluevaltuuston kokouksessa päätettiin palvelustrategiasta. Kaupunginvaltuuston kokouksessa tein hylkäysesityksen jättipäiväkotihankkeesta ja jätin valtuustoaloitteen lasten ja nuorten sähkötupakoinnin kitkemiseksi. Se sai vaadittavat allekirjoitukset valtuutetuilta, jotta tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Aluevaltuuston kokouksessa pidin lastensuojelua koskevan puheen palvelustrategiaan liittyen, kun olin siitä neuvottelemassakin ryhmämme puolesta.
Päivitykseni 22.9.2023 (Facebook):
Onko lastensuojelun kanssa ollut ongelmia?
Lastensuojelun entisiltä asiakkailta on tullut palautetta, ettei lastensuojelu usein toimi, kuten pitäisi. Mediassakin kirjoitetaan aina välistä tästä aiheesta.
Tein kuluneen viikon kaupunginhallituksen kokouksessa oheisen lisäysesityksen Espoon kaupungin lausuntoon koskien hyvinvointialueen palvelustrategiaa. Hyvin vähän pyydetty, mutta äänestyksessä täystyrmäys. Ensi maanantaina on kuitenkin paremmat mahdollisuudet, kun esitän tätä ryhmämme puolesta, muiden lastensuojeluun liittyvien esitysten ohella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiaa käsittelevissä neuvotteluissa.
Päivitykseni 16.6.2023 (Facebook):
Maanantain Espoon valtuuston kokouksessa väännettiin vain naisille tarkoitettujen uimavuorojen järjestämisestä Espoossa. Käytännössä vihreät ja demarit pyrkivät järjestämään erillisiä uimavuoroja mu$l:minaisille, mikä välittyy myös valtuustoaloitteesta (kuva). Espoon valtuuston asianosaiset valtuutetut aktivoituivat aiheesta odotetusti. Ensimmäisen puheenvuoron aiheesta pitikin Mohammed Ali Jama.
Itse pidin tietenkin tällaista vieraskulttuurista sukupuolierottelua vastustavan puheenvuoron. Yritin torjua uskonnollisista tarpeista lähteneiden uimavuorojen järjestämistä myös valtuustotoivomuksellani, jossa esitin, että Espoon uimahalleissa kohdellaan uintivuorojen suhteen tasapuolisesti naisia, miehiä sekä muunsukupuolisia. Valtuuston enemmistö ei kuitenkaan kannattanut esitystäni. Oheisesta linkistä voi katsella aiheesta käydyn väännön kohdasta 3:13:08 alkaen:
Oikeanpuoleisessa kuvassa katkelma äänestysraportista, josta näkyy, ketkä äänestivät naisten omien uimavuorojen puolesta – mm. kuusi kokoomuksen edustajaa, kuten ryhmän puheenjohtaja Markku Markkula.
Päivitykseni 29.4.2023 (Facebook):
Uutinen valtuustoaloitteestani viikonlopun Länsiväylässä. Toivotaan, että pysäköintipilotista tulee myönteisiä kokemuksia ja aletaan hyödyntää kaupungin kallista tonttimaata nykyistä tehokkaammin.
Facebookissa 30.12.2022:
Vuosi lähenee loppuaan. Viimeiseksi valtuustoaloitteekseni Espoon valtuustossa jäi väkiluvun kasvutavoitteen asettaminen Espoolle kaupungin kasvun maltillistamiseksi. Aloitteella oli tarkoitus puuttua Espoon nopeaan väestönvaihdokseen kaupungin kasvun perustuessa nykyään maahanmuuttoon. Tätä en toki tuonut erittäin sovinnaiseen ja maltilliseen muotoon laatimassani aloitteessa esille.
Siitä huolimatta, että myös esimerkiksi vihreissä on ollut huolta Espoon liian nopeasta kasvusta ympäristön viihtyisyyden ja luontoarvojen säilymisen kannalta, en saanut aloitteelleni muiden, kuin oman valtuustoryhmämme valtuutettujen tuen.
Itse näen tämän tarkoittavan sitä, ettei parissa muussa puolueessa heikkona esiintyvä huoli Espoon liian kiivaasta kasvusta ole vakavasti otettavaa. Ennemmin se on ollut populistista äänten kalastelua mielipidekirjoituksissa.
Espoon väkiluvun kasvu jatkuu ensi vuonna ennusmerkkien mukaan entistäkin kiivaampana. Liiallinen vuokra-asuntojen rakentaminen on kääntänyt muuttovirtoja myös muista kunnista entistä enemmän Espooseen. Espoossa on nyt paljon tyhjillään vuokra-asuntoja, kun on toimittu vain maanmyyntituotot mielessä. Viihtyisän ympäristön turvaaminen lähimetsineen käy Espoossa tulevaisuudessa yhä haastavammaksi, jos ei ole halua vaikuttaa tilanteeseen, vaan ajatellaan, että Espoo kuuluu yhtä paljon kenelle tahansa kamelikuskille maailmalla kuin täällä syntyneelle suomalaiselle.
”Espoon väkiluku on kasvamassa tänä vuonna 7 640 asukkaalla, mikäli loppuvuoden väestönkasvu pysyy alkuvuoden tasolla. Helsinki on kasvanut tänä vuonna 4 760 asukkaalla, Tampere 4 180 asukkaalla ja Vantaa 2 600 asukkaalla.” https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5589384
Valtuustoaloite väkiluvun kasvutavoitteen asettamiseksi Espoolle kaupungin kasvun maltillistamiseksi
Espoossa on käyty paljon keskustelua kaupungin väkiluvun kasvusta, joka on monen mielestä liian nopeaa. Espoo-tarinaan on kirjattu, että Espoon kehityksen tulee olla taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on keskeisen tärkeää, että Espoon kasvu on hallittua. Tämä edellyttää väkiluvun kasvutavoitteen asettamista, jotta kaupungin kasvu pyritään pitämään kestävän kehityksen rajoissa.
Kauniaisissa on asetettu kaupungin väkiluvulle kasvutavoite, joka laskettiin juuri viiden vuoden keskiarvolla mitattuna yhdestä prosentista 0,75 prosenttiin. Kaupungin päätöksen mukaan maltillisempi kasvutahti edistää kaavoituksen ja kasvun vaativien investointien toteutusta. Kauniainen on hyvin erityyppinen kaupunki kuin Espoo ja paljon alttiimpi muuttumaan nopeasti pienen väkilukunsa vuoksi. Kuitenkin jokaisen kaupungin kestävällä kasvulla on rajansa, jonka ylittymisestä aiheutuu kielteisiä taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Kaupungin kasvua on syytä pyrkiä maltillistamaan kaukonäköisesti jo paljon ennen kuin liiallisen kasvun raja on lähellä, sillä kaupungin kasvuun vaikuttaminen on haasteellista. Kasvutavoitteen asettamisessa olisi tärkeää selvittää pitkäaikaisten espoolaisten näkemykset omien kaupunginosiensa kehittämisestä kuntalaiskyselyillä.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoossa asetetaan kaupungin väkiluvulle kasvutavoite kasvun maltillistamiseksi, jotta kaupunki kykenee toteuttamaan Espoo-tarinan mukaista keskeistä strategista tavoitetta kaupungin taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä.
Espoossa 12.12.2022 Henna Kajava
Lähteitä:
Kaunis Grani 13.10.2022: ”Matalampi kasvutahti kiinnostaa” https://www.kaunisgrani.fi/2022/10/matalampi-kasvutahti-kiinnostaa/
Iltalehti 7.10.2022: ”Kauniainen haluaa ”rajat kiinni” – asiantuntija ylistää” https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/514298f2-8e15-4b9a-9493-477672e6ad59
Länsiväylä 5.10.2022: ”Kauniainen teki historiallisen linjauksen, jollaista ei ole tiettävästi tehty Suomessa ennen – ”Espoon tielle ei lähdetä” https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5384483
Facebook 2.11.2022:
”Jättämäni valtuustoaloite runsas viikko sitten valtuuston kokouksessa keräsi noin parikymmentä valtuutettujen allekirjoitusta lähes kaikista puolueista. Luontoarvot yhdistävät lähes kaikkia valtuustoryhmiä Espoon valtuustossa.”
Valtuustoaloitteeni lintujen törmäyskuolemien vähentämiseksi Espoossa sai alkunsa siitä, kun poikani näki tilhen (kuvassa) törmäävän taloyhtiömme parvekelasiin ja tipahtavan kuolleena maahan.
Päivitykseni Facebookissa 13.9.2022:
”Jätin eilisessä valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koulujen, päiväkotien ja virastotalojen viikonloppuisin tyhjillään olevien parkkipaikkojen antamisesta yleiseen käyttöön viikonloppuisin (kuva). Allekirjoituksia tuli 18, joten aloite tulee valtuuston käsittelyyn (minimi 14 allekirjoitusta).
Eilinen kokous oli aikamoinen farssi. Ei kannata katsoa jälkitallennetta, ellei halua sekavaa olotilaa, jossa ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Käsiteltävänä oli ennätyspitkä määrä toivomusesityksiä, jotka olivat valtaosin käsittämättömän surkeatasoisia. Silti ne menivät lähes kaikki valtuustossa lävitse, koska ne olivat sellaisia itsestäänselvyyksiä, kuten ”toivotaan hyvää ja riittävää kotihoitoa vanhuksille”, mikä on ensinnäkin budjettikysymys, eikä nyt käydä budjettineuvotteluita vielä, ja toisekseen koko toive liittyy nykyään hyvinvointialueen tehtäväkenttään.”
27.5.2022:
Laadin alunperin valtuustokysymyksen Espoon katuturvallisuudesta ja sain vastaukseksi Espoon turvallisuusjohtajalta, Petri Häkkiseltä, että Espoon katuturvallisuudesta annetaan säännöllisesti katsaus valtuutetuille (esim. osavuosikatsausten yhteydessä), ”jos valtuusto niin toivoo”. No täytyi sitten tehdä vielä erikseen toivomusesitys asiasta, jonka valtuusto onneksi hyväksyi yksimielisesti. Tämäkään ei vielä takaa mitään, vaan virkamiehiin on tarpeen olla yhteydessä usein vielä henkilökohtaisesti.
Facebook-päivitykseni 3.5.2022:
Meille tuli eilen taas valtuustokausittainen Espoon kotouttamisohjelmasta päättäminen asialistalle elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa. Tein kuusi lisäys- ja muutosesitystä, joista yksi (kolmas kuva) sentään meni läpi. Kaupunginjohtaja lisäsi sen esitykseensä. En tiedä, olisiko tuokaan mennyt läpi, jos oltaisiin jouduttu äänestämään. Aika robottimaisesti tuntuu, että muissa puolueissa äänestetään yleensä meidän maahanmuuttoaiheisia esityksiä vastaan – siitä huolimatta, että yritän muotoilla ja perustella ne siten, että ne olisivat kaikkien yhteiseksi eduksi. Muita meidän esityksiä saatetaan kyllä kannattaa.
Esityksessäni, joka hyväksyttiin, on keskeistä mittari, jonka avulla pyritään saamaan tietoa kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten todennäköisestä eriytymiskehityksestä, mikä heikentäisi kansallista yhtenäisyyttä. Asiaa ei ole toistaiseksi tutkittu Espoossa, mutta muistan amerikkalaistutkimuksen amerikkalaisten valkoihoisten ja mustien välisestä vuorovaikutuksesta verrattuna omaan etniseen ryhmään.
Jotta saatiin mittari, tarvittiin myös tavoite, joka on varmasti muiden puolueiden hyväksyttävissä. Omasta mielestäni on toki hyvä, jos maahanmuuttajanuoret integroituisivat suomalaisnuorten rauhanomaiseen elämänmenoon ja Espoo olisi turvallinen kaikille nuorille. Em. maahanmuuttajanuoriin en lue kuitenkaan omatoimisia turvapaikkashoppailijoita.
Oheinen toivomusesitykseni hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti 25.4.2022:
Facebook 23.3.2022:
”Parissa viimeisimmässä valtuuston kokouksessa läpimenneet lisäysesitykseni ja pari valtuustotoivomusta (klikkaamalla kuvat suuremmiksi). Inkluusioaiheinen lisäysesitykseni liittyi valtuuston hyväksymään Espoon hyvinvointisuunnitelmaan.
Valtuustotoivomukseni town housien eli kaupunkirivitalojen rakentamiseksi liittyi Kiviruukin kaavan hyväksymiseen. Toivottavasti kaupunkirivitalot osaltaan mataloittaisivat ja viihtyvöittäisivät Kiviruukin pientaloalueiden ympäristön rakentamista. Kansainväliset osaajat ovat tuossa mainittu lähinnä valtuustotoivomukseni läpimenon edistämiseksi. Siitä jouduttiinkin äänestämään, kun kaksi muuta menivät läpi yksimielisesti.
Biodiversiteettiaiheinen valtuustotoivomukseni liittyi toisen puolueen valtuustolle tuomaan valtuustoaloitteeseen. Konsultoin Espoon ympäristöyhdistystä valtuustotoivomusta muotoillessani.
Tein valtuustokauden ekan valtuustoaloitteen. Törmäsin sattumalta itselleni uuteen ongelmaan luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta Yliopisto-lehteä lueskellessani. Aihealue on helposti ymmärrettävä ja kompakti kokonaisuus sekä koskee lisäksi lähes kaikkien tavalla tai toisella tykkäilemää luontoa. Sopiva, sovinnollinen aihe aloittaa. Luontoarvot ja luonnonsuojelu ovat oleellinen osa myös Espoon PS:n kuntavaaliohjelmaa.
10.12.2019 ”Jätin eilen valtuustokysymyksen katuväkivallasta Espoossa. Hieman arveltiin, ettei siihen tule allekirjoituksia, koska tässä on viitattu monikulttuurisuuden ongelmiin. Oli kuitenkin ilahduttavaa, että valtuuston oikeasta siivestä tuli allekirjoituksia sellaisiltakin valtuutetuilta, joilla on korkea kynnys allekirjoittaa aloitteita/valtuustokysymyksiä. Vihreistä kieltäydyttiin kohteliaasti. Vasemmistolta en viitsinyt kyselläkään, ettei siellä eräs menetä taas hermojaan. Yksi allekirjoitus tuli myös keskustasta, demareilta, kristillisiltä, liberaaleilta ja sinisiltä kultakin.
Ihmettelen, että miksei useampi kuin 20 valtuutettua halunnut allekirjoittaa tätä paperia, jotta saataisiin faktaa säännöllisesti Espoon turvallisuustilanteesta. Turvallisuus ja luonto ovat tutkitusti espoolaisille tärkeimpiä arvoja. Kaikki hyötyisivät siitä, että maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskustelun pohjana olisi faktaa. Toisaalta en voi ymmärtää, että jos on ihmisarvon ja -oikeuksien puolella, ettei haluaisi olla jatkuvasti ajantasalla yhdessä muiden kanssa kaupungin katuturvallisuudesta. Kun ihminen saa pysyviä päävammoja katuväkivallan seurauksena on se kaikkein pahin ihmisoikeusloukkaus ja suora hyökkäys yksilön ihmisarvoa vastaan.
Eräs vihreistä sanoi, että olisi allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen, jos tuota nuorisotalokappaletta ei olisi ollut. Tuo kappale ei kuitenkaan vaikuta millään tavoin siihen yksilön ihmisarvoa kunnioittaville ensiarvoisen tärkeään tiedonsaantiasiaan, jota valtuustokysymyksellä tavoitellaan.”
19.11.2019 ”Eilen hyväksyttiin valtuustotoivomukseni kehitysvammaisten työllistämisen edistämiseksi. Mm. Väylä ry on kritisoinut Espoota siitä, että pyrkimykset kehitysvammaisten työllistämiseksi palkkatyössä ovat olleet heikompia kuin naapurikaupungeissa, joissa kehitysvammaisten työllisyysaste palkkatyössä on 10 % (Espoossa 4 %). Avotyötoiminnassa kehitysvammaiset tekevät yhä töitä lähes palkatta ilman työllistymistavoitteita palkkatyöhön.”
Aloite opastekylteistä venevalkamiin kalojen lainmukaisen käsittelyn edistämiseksi 22.10.2019
21.8.2019
19.9.2019
18.3.2019 ”Toivomukseni, että tuotantoeläinten kohtelu huomioitaisiin jatkossa elintarvikekilpailutusten vastuullisuuteen liittyvissä kriteereissä Espoossa hyväksyttiin tänään valtuustossa yksimielisesti. Kriteereissä on toistaiseksi mainittu eettisinä huomioitavina seikkoina se, ettei saa loukata ihmisoikeuksia, eikä käyttää lapsityövoimaa.
Eläinten kohtelun nostamisella eettiseksi kilpailutuskriteeriksi voimme myös suosia perustellusti suomalaista tuotantoa, koska oikeastaan vain suomalaisista eläintuotteista voimme tietää vaivatta, että miten ne on tuotettu ja valita niistä ne tuottajat, joilta tilaamalla voidaan edistää eläinten olosuhteiden muutosta kohti parempaa.
Oli ilahduttavaa, että myöskin kokoomuksesta noustiin kannattamaan toivomustani ja innostuttiinpa mainostamaan jopa Tammisen karjaa eettisen kasvatuksen esimerkkinä. Kristillisistä kerrottiin, että Highland-karja saisi olla ulkona ympäri vuoden ja sitä kasvatetaan Karjalassa. Tässäpä voi löytyä hyviä vinkkejä itsellekin! Täytyypä vielä perehtyä näihin paremmin!”
21.1.2019 ”Terveisiä taas valtuuston kokouksesta! Käsiteltävänä oli mm. kirjallinen kysymys ympäristöterveyden huomioimisesta kaupunkisuunnittelussa. Aloite tuli demareilta. Tein oheisen valtuustotoivomuksen asiaan liittyen, joka hyväksyttiin. Pääkaupunkiseudulla ei nimittäin noudateta aina suosituksia minimietäisyyksissä siinä, mitä lähemmäs valtateitä päiväkoteja, kouluja ja asuntoja ei tulisi rakentaa.
Tieliikenteen melu häiritsee asumisen kannalta ihmisiä kaikista melun lähteistä eniten. Tieliikenteen melu häiritsi esim. Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 60 %:a vastaajista näiden kotona. Toisaalta suuren kaupungin keskustassa varmasti tuo ei niinkään häiritse ihmisiä, kun se nähdään väistämättä kokonaismiljööseen niin kiinteästi kuuluvaksi. Mutta alueilla, joilla ei ole melua kompensoivia tekijöitä, kuten kokemus asua keskustatoimintojen ytimessä arvokkaalla paikalla ihminen varmasti kokee melun ihan eri tavalla ylimääräisenä haittana.
Tieliikenteen melu altistaa tutkimusten mukaan verenpaine- ja sepelvaltimotauteihin silloin, kun se stressaa ihmistä ja esim. häiritsee unen laatua tai nukahtamista. Pihalla ja parvekkeellakin tulisi voida oleskella miellyttävästi.”
11.12.2018
11.12.2018 ”Tänään valtuustossa nähtiin erikoinen äänestystulos toivomusesitykseni osalta, jonka ajatuksena oli kartoittaa, löytyykö yksityisten palvelutuottajien ja kunnallisten päiväkotien välillä laatueroja lasten hyvinvoinnin huomioimisen kannalta. Miksi vasurit vastusti toivomustani, vaikka suhtautuvat nihkeästi julkisten palveluiden yksityistämisiin? Ennätysmäärä äänesti myös tyhjää; miksi?
Valtuustossa käsiteltiin myös aloitteeni kaupunkipuistojen rakentamiseksi Espoon aluekeskuksiin. Asiaan suhtaudutaan yleisesti myönteisesti ja siihen liittyvä, alle kuvattu toivomuksenikin hyväksyttiin. Kaupungilla on vaan rahat vähissä ja toisaalta virkamiehet eivät meinanneet millään ymmärtää, etten tarkoittanut kaupunkimaisten istutuspuistojen rakentamisella penkkiryhmineen mitä tahansa puistoja, kuten asukaspuistoja, nurmikenttiä tai luontoalueita kävelyreitteineen ja polunvarsipenkkeineen. Mutta katsotaan, mitä tuleman pitää!Vaikutti siltä, että kaupunkisuunnittelulautakunnasta otettiin koppia asiasta.
Myös valtuustotoivomukseni peruskoulun ja lukiokirjojen kierrätyksen tehostamismahdollisuuksien tutkimisesta kouluissa hyväksyttiin.”
20.11.2018
25.1.2018 ”Tässä tulee vielä eräs toinen ajatuksia herättävä äänestystulos 22.1. valtuuston kokouksesta. Esitin Hyvinvointisuunnitelmaan tavoitteeksi asunnottomuuden poistamista Espoosta sen vähentämisen sijaan seuraavalla kirjauksella: ”Asunnottomuuden vähentämisen sijaan otetaan tavoitteeksi Suomessa laillisesti ja vakinaisesti asuvien asunnottomuuden poistaminen. Tavoitteeksi tulisi siten kirjata, että ”Espoossa ei ole enää asunnottomuutta Suomessa laillisesti ja vakinaisesti asuvien keskuudessa.”
Persujen lisäksi ainoastaan kokoomuksen Hanna Konttas äänesti esitykseni puolesta. Onko punavihreille persujen vastustaminen tärkeämpää kuin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen?
Vihreällä näkyvät äänestivät hyvinvointisuunnitelman alkuperäisen kirjauksen puolesta ja punaisella näkyvät muutosesitykseni puolesta.”
18.10.2018
Olen pyrkinyt herättelemään ja muistuttamaan valtuutettuja rohkeasti, mutta vain faktoihin perustuen Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeästä väestönvaihdoksesta, joka etenee nopeasti ja yhä hallitsemattomasti niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Suomalaiset veronmaksajat ovat pian vähemmistönä pääkaupunkiseudulla ja joutuvat kuitenkin elättämään oman kasvavan vanhusväestönsä ohella haittamaahanmuuttajia, joita on kotikaupungissani Espoossa jo nyt 40 % toimeentulotuen saajista. Tutkimusten mukaan saksalaiset ovat kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainut talouden nettovaikutuksiltaan positiivinen ryhmä.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaan voi kuitenkin vaikuttaa hyvin heikosti kunnallispolitiikassa, eikä aihe yleensä liity mitenkään valtuustossa käsiteltäviin asioihin. Tämän vuoksi, sekä myös omasta innostuksestani olen puhunut ja tehnyt aloitteita laaja-alaisesti myös monista muista aiheista.
Koska olen kiiruhtanut perussuomalaisten tueksi politiikkaan vasta hiljattain, monet aloitteeni ovat vasta käsittelyssä. Tällainen on esimerkiksi aloitteeni etnisten tyttöjen sukuelinten silpomisen torjumiseksi, josta on myös uutisoitu. Samoin käsittelyssä on yhä kaupunginosapuistojen perustaminen kauniine istutuksineen kaupunkilaisille kokoontumispaikoiksi Espoon aluekeskuksiin. Tähän, kuten ei moneen muuhunkaan asiaan löydy velkaantuneella Espoolla todennäköisesti kuitenkaan varoja. Tähänkin vaikuttaa osaltaan nopeasti kasvava, vähän tai ei ollenkaan verotuloja maksavien uussuomalaisten määrä.
Yläkoulujen kahdeksan aamuista luopuminen sai hyvin yhtenäistä ja vahvaa kannatusta virkamiesten ja asiantuntijoiden keskuudessa. Valtuustossa kannatus ei ollut yhtenäistä, mutta aloite meni läpi. Espoon yläkoulujen harrastuskokeilu, jossa koulujen on päätyttävä keskiviikkoisin viimeistään puoli kolmelta kuitenkin vähintään viivästyttää aloitteen toimeenpanoa.
Espoossa kunnallisten päiväkotien pihoilla tulee jatkossa olla tekemäni valtuustoaloitteen ansiosta siirrettävää metsämaata ja nurmea lasten terveyden ja viihtyisän ympäristön edistämiseksi.
Vaikuttaa siltä, että aloitteeni tennis- ja sulkapallon harrastusmahdollisuuksien säilyttämiseksi vähintään nykyisen tasoisina edisti selkeästi valtuuston tahtotilaa säilyttää myös Tapiolan tennispuisto pidemmälle tulevaisuuteen.
Valtuustoaloitteilla ja -toivomuksilla ei voi olla budjettivaikutuksia tai jos onkin, ne on käsiteltävä vielä erikseen budjettineuvotteluissa. Tämän vuoksi aloitteiden tekeminen on varsin rajoitettua. Valtuustoaloitteita tehokkaammin asioita voi edistää toisinaan olemalla yhteydessä virkamiehiin. Ehdotinkin suoraan Espoon ruokapalvelujohtajalle kasvisruoan tarjoamista kaikille vapaasti otettavaksi myös alakouluissa sekaruoan rinnalla. Kesti vain noin puolitoista kuukautta, kunnes ehdotukseni toteutettiin.
Koulukuljetuksissa olen saanut aikaiseksi paluun entisiin parempiin sopimusehtoihin, joiden mukaan kuljettajissa ei saa olla määriteltyä enempää vaihtuvuutta. Tämä on tärkeää sekä lasten turvallisuuden-, että turvallisuudentunteen kannalta ja merkitys korostuu erityislasten kohdalla.
Koulukiusaamisessa olen vaatinut erillisen ohjeistuksen laatimista menettelytavoille pahoinpitelytapauksissa. Pahoinpitelyt vaativat erityisen nopeita ja tehokkaita toimia uhrien suojaamiseksi. Lisäksi olen vaatinut, että jatkossa pahoinpitelyt kouluissa on tilastoitava erillään kiusaamistapauksista. Virkamiesten mukaan näitä ehdotuksiani käsitellään. Toivotaan, että tulosta syntyy.
Viimeksi olen ollut aktiivinen valtuustossa aktiivimallin suhteen. Työttömiltä leikataan perusturvaa, vaikka he olisivat halukkaita täyttämään aktiivimallin edellyttämän työllisyysvelvoitteen. Kaikille halukkaille ei riitä työtä, koska työpaikkoja on vähemmän kuin -tekijöitä ja lisäksi on kohtaanto-ongelma. Esitin valtuustotoivomuksen, jossa esitin, että kaupunki järjestää työllisyysvelvoitteen täyttämiseksi halukkaille vaikka vanhusten ja syrjäytyneiden nuorten auttamistyötä. Valtuuston oikeistosiipi oli kuitenkin ehdotusta vastaan ja aivan liian moni äänesti tyhjää.
Tässä eivät olleet kaikki valtuustolle esittämäni ehdotukset, eivätkä kaikki näy valtuutettujen aloitepankissa. Olen ehdottanut esimerkiksi muutoksia hyvinvointisuunnitelmiin ja kaupungin strategiaan. Erästä kaupunkilaisten hyvinvointisuunnitelmaa käsiteltäessä vain hyvin pieni osa valtuutetuista kannatti ehdotustani ottaa tavoitteeksi kaikkien suomalaisten kodittomuuden poistaminen Espoossa. Tätä oli vaikea käsittää. Osalla valtuutetuista äänestyskäyttäytymiseen vaikutti ehkä se, että puhuttiin vain suomalaisista, eikä myös ulkomaalaisista ja ehkä vielä laittomistakin maahan jääneistä.
Yleisesti ottaen olen kokenut, että aloitteisiini ja ehdotuksiini on suhtauduttu valtuustossa myönteisesti. Myös maahanmuuton ja Espoon kiivaaseen väestönkasvuun liittyviä ongelmia käsitelleitä puheitani on kuunneltu asiallisesti, enkä ole kohdannut voimakkaita vastareaktioita. Koen, että kykenen vaikuttamaan.
Sieni valtuustotalon kukkaruukussa
